Suomalaisiin olosuhteisiin

Nesteen polttoaineiden jalostaminen ja kehitys on jatkuvaa optimointia.

”Neste tekee selvästi eniten tuotekehityksen eteen Suomessa. Yhdelläkään öljy-yhtiöllä ei ole vastaavia resursseja testata polttoaineiden vaikutuksia ja tehokkuutta nimenomaan suomalaisissa oloissa. Tämä antaa Nesteelle etulyöntiaseman kehittää laadukkaimpia ja maan olosuhteisiin parhaimmin sopivia polttoaineita”, tiivistää Nesteen moottorilaboratorion tutkimuksesta ja kehityksestä vastaava Teemu Sarjovaara.

Porvoon jalostamon yhteydessä sijaitsevalla moottorilaboratoriolla tehdään väsymättömästi työtä parempien polttoaineiden kehittämiseksi. Testaukset kestävät kuukaudesta vuoteen ja käsittävät tuhansia kilometrejä kenttäkokeita suomalaisilla teillä.

”Nesteen ilmoittamat tiedot perustuvat aina mitattaviin faktoihin. Sen mitä lupaamme, sen aina pidämme.”

Moottorilaboratorion tutkimusten tavoitteena on saada kattava läpileikkaus suomalaisesta autokannasta ja sen suorituskyvystä maan teillä. Neste testaa polttoaineita sekä uusilla että vanhemmilla autoilla.

”Pidämme huolta, että polttonesteet toimivat oikein ja tehokkaasti, oli sitten kysymyksessä tämän vuoden tai vuoden 1985 malli. Keskusteluyhteys on luonnollisesti auki lähes jokaisen autonvalmistajan kanssa.”

Suomalaiset olosuhteet pitää huomioida eritoten dieseleiden suorituskykyä optimoitaessa. Dieseltestaus työllistää Nesteen moottorilaboratoriota eniten.

”Talvi on paras aika testata polttoaineita. Silloin erot muihin toimijoihin ja olosuhteisiin ovat suurimmillaan. Se, mikä on meille suomalaisille tavallinen talvi, eli kymmenen pakkasastetta, on muille arktinen ympäristö.”

Suomalaisissa olosuhteissa polttoaineen laadun ratkaisee äärilämpötilojen kestokyky. Tätä kautta myös autoilijoille tuotetaan välittömin hyöty: että auto lähtee käyntiin ja toimii moitteettomasti vaikeammissakin oloissa.

Diesellaatujen vaihtelu vuodenaikojen mukaan on jokaiselle dieselauton omistajalle ainakin päällisin puolin tuttu juttu. Harvempi tietää, että bensiineissäkin tehdään jatkuvasti optimointia, johon kuuluu myös vuodenkierron huomiointi.

”Talvisin tuotetaan helpommin höyrystyvää bensiinilaatua. Yleisesti bensiineissä muutetaan lisäaineistusta.”

Bensiineissä luomu ei välttämättä ole moottorin kannalta valttia: lisäaineet tekevät bensiinistä moottorille ystävällisempää. Peukalosääntönä on, että mitä vähemmän lisäaineita sisältävää bensiiniä tankkaa, sitä nopeammin moottori likaantuu. Niin bensiineissä kuin dieseleissä kannattaa kuitenkin pysytellä tuoreissa tuotteissa. Polttonesteet suunnitellaan pikaiseen nautintaan.

”Vihjeeni autoilijoille, veneilijöille ja kaikille polttonesteen käyttäjille on, että polttoainetta ei kannata ostaa varastoon vaan aina mahdollisuuksien mukaan vain käyttöön.”

Polttoaineiden tuotekehitys lähtee molekyylitasolta. Uusien polttoaineyhdisteiden kehittäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa puuhaa. Tuotekehityksen mikroreaktorit tuottavat uusia yhdistelmiä pisara kerrallaan.

”Joskus tehdään kuukausi työtä, jotta saadaan litra polttoainetta. Siinä alkaa olla litrahinta kohdallaan. Ja sillä litralla ei tietenkään vielä varsinaista autonmoottoria saada edes käyntiin”, Sarjovaara nauraa.

Ennen kuin uusi polttoaineyhdistelmä pääsee tankkiin ja tien päälle, sitä testataan perinpohjaisesti laboratorion erityismoottoreissa ja laitteissa. Kun kenttätestaukseen päästään, kilometrejä kertyy polttoaineiden perusvariaatioillekin.

”Pisin yksittäinen testimatka on meillä ollut yleensä 15 000 kilometriä. Toisaalta HSL:n mittavin polttoainetesti on ollut 250 000 kilometriä. Erilaiset kumppanit tarjoavat korvaamattoman arvokasta apua testaustoiminnassa.”

Kun matkamittari on täynnä ja tankki tyhjä, moottori puretaan ja katsotaan, millaisia vaikutuksia polttoaineen käytöllä on ollut.

”Maanteillä tehtävät kokeet näyttävät hyvinkin tarkasti, miten polttoaineet toimivat Suomen oloissa.”