Journey to Zero
30.03.2021

Hiilikädenjälki, elinkaariarviointi, well-to-wheels? Ota vastuullisen liikenteen termit haltuun

Vastuulliset liikenneratkaisut ovat teknologisen kehityksen aallonharjalla. Nopean kehityksen mukana tulee usein myös uusi, monimutkainen sanasto. Näiden käsitteiden avulla otat haltuun liikennealan kiinnostavimmat keskustelunaiheet.

 
Entistä vastuullisemman liikenteen mahdollistaa joukko uusia teknologioita, joiden avulla uusiutuvista energialähteistä saadaan paras mahdollinen hyöty. Kuten usein käy, nämä uudet teknologiat tuovat mukanaan myös melkoisen määrän tuoretta sanastoa. “Vaikka termejä käytetään liikennekeskustelussa laajasti, niitä ei aina ymmärretä oikein. Yhteisen kielen löytäminen on tärkeää”, sanoo Nesteen tutkimus- ja kehitysjohtaja Petri Lehmus, jonka johtamat tiimit luovat kiertotalouteen ja uusiutuviin lähteisiin pohjautuvia ratkaisuja talouden ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Termit eivät ole pelkkää jargonia. Teknisiä käsitteitä tarvitaan, jotta vastuullisten liikenneratkaisujen ominaisuuksista voidaan ylipäänsä keskustella esimerkiksi hallituksissa, päätöksentekijöiden kesken ja yrityksissä.

Mitä eroa siis olikaan hiilikädenjäljellä ja hiilijalanjäljellä? Ja mitä elinkaariarviointi tarkoittaa autojen maailmassa? Tämä sanasto toivottavasti auttaa hahmottamaan ja laittamaan asiayhteyteen paljon käytetyt, usein väärinymmärretyt käsitteet.
 

Elinkaariarviointi

Elinkaariarviointi, englanniksi life cycle assessment (LCA), on läsnä kaikessa, mikä liittyy vastuulliseen liikenteeseen ja liikkumiseen. Mutta mitä termi käytännössä tarkoittaa, ja mitä erityistä on sen käytössä kun puhutaan polttoaineista ja ajoneuvoista?

Pähkinänkuoressa: elinkaariarviointi on menetelmä, jonka avulla tarkastellaan kaikkea sitä, mitä tuotteen tai palvelun valmistamiseen tarvitaan aina ajoneuvon valmistuksesta polttoainetuotantoon, tarvittaviin materiaaleihin, energiaan ja kuljetuksiin – sekä näiden vaikutusta ympäristöön. ”Kun ostat auton, elinkaariarvioinnissa ei tarkastella vain kapeaa omistamiseen ja käyttöön liittyvää osuutta vaan sitä, millainen on koko prosessi valmistuksesta tuotteen hävittämiseen”, sanoo Gordon Telling, liikennealan konsulttiyritys Sustainable Freight Solutionsin johtaja.

Oma lukunsa on autossa käytetty polttoaine. Se tuo toisen näkökulman elinkaariarvioon ja auttaa vertailemaan eri liikenneratkaisuja keskenään.
Auton omistus saattaa kestää vain pari vuotta, mutta sen valmistaminen ja hävittäminen vaatii paljon enemmän vaivaa. Myös näillä vaiheilla on vaikutuksensa ympäristöön. Sama pätee autojen energialähteisiin aina tavanomaisista, fossiilisista nestemäisistä polttoaineista futuristisempaan vetypolttokennoteknologiaan. Elinkaariarvioinnissa ei tarkastella vain pakoputkesta tulevia ilmastopäästöjä, vaan tuotteen kokonaisvaltaista vaikutusta maailmaan sen koko elinkaaren aikana.

Lehmus kertoo, että elinkaariarviointia kutsutaan usein myös ”kehdosta hautaan” -lähestymistavaksi. “Se on oma tieteenalansa, ja elinkaariarvioille on hyvät kansainväliset standardit. Polttoaineen vastuullisuutta koskeva sääntely Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa soveltaa elinkaariarvioinnin tuloksia yhtenä vastuullisuuden kriteerinä.” Jotta tuotteen elinkaariarvioinnin tulokset voidaan esittää vertailukelpoisessa muodossa, on keskeistä noudattaa ympäristövaikutusten laskennassa yleisesti hyväksyttyjä sääntöjä ja ohjeistuksia.

Well-to-wheels (WtW)

Liikenne tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä, kuten hiilidioksidia (CO2), metaania (CH4) ja dityppioksidia (N2O), joiden vaikutus ilmastoon on merkittävä. Tämän takia vastuullisella liikenteellä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä tarkoitetaan usein yhtä ja samaa asiaa.Onneksi olemassa on terminologiaa, joka tuo tarvittavaa selkeyttä keskusteluun.

Well-to-wheels (WtW) -termiä käytetään polttoaineiden elinkaariarvioista. Tällöin huomioidaan kaikki ympäristövaikutuksia aiheuttavat vaiheet polttoaineen elinkaaren aikana, aina raaka-aineiden hankkimisesta (well: lähde, kaivo) niiden käyttöön (wheels: rattaat, renkaat).

Well-to-Wheels-arvioissa on kaksi osaa: well-to-tank eli WtT ja tank-to-wheels eli TtW (tank: tankki, säiliö). Well-to-tank pitää sisällään polttoainetuotannon vaiheet, tank-to-wheels puolestaan polttoaineen käytön. Usein polttoaineiden kohdalla tarkastellaan well-to-tank-vaihetta ja ajoneuvojen kohdalla tank-to-wheels-päästöjä. 
Nämä termit ovat kuumia puheenaiheita: Poliitikot ovat kahden vaiheilla pitäisikö eri käyttövoimien kasvihuonekaasupäästöjen ympäristövaikutuksia mitata well-to-wheels-prosessilla vai vain sen osalla.

Valinnalla on väliä. Usein esimerkiksi ajatellaan, että sähköautot eivät lisää lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä, koska niiden tank-to-wheels-päästöt ovat nolla. Mutta jos laskelmiin sisällytetään sähköntuotannon aiheuttamat päästöt, eli huomioidaan koko prosessin well-to-wheels-päästöt, sähköautoilla on vaikutuksensa ilmastoon.

Näin WtW ja TtW toimivat käytännössä

Jokaista kulutettua bensiinilitraa kohden ilmakehään pääsee noin 0,7 kiloa hiiltä muodostaen palaessaan noin 2,4 kiloa hiilidioksidia. Tämä 2,4 kiloa hiilidioksidia per bensiinilitra on polttoaineen ilmastovaikutus, kun huomioon otetaan tank-to-wheels-päästöt, eli päästöt, jotka syntyvät polttoaineen palamisesta moottorissa. Tämä ei kuitenkaan ole polttoaineen koko ilmastovaikutus, sillä laskuissa eivät ole mukana ne päästöt, jotka syntyvät raakaöljyn poraamisesta ja jalostuksesta sekä raaka-aineiden ja polttoaineen kuljetuksista. Well-to-wheels-lähestymistavassa huomioidaan nämä polttoaineen elinkaaren aikana kertyvät päästöt.

Ajoneuvon pakoputkesta syntyvien päästöjen mittaaminen ei siis yksinään tarjoa täyttä kuvaa polttoaineen ilmastovaikutuksesta, sillä se ei ota huomioon hiilen alkulähdettä. Polttoaineen ilmastovaikutus kun määräytyy sen mukaan, tulevatko päästöt fossiilisista vai uusiutuvista lähteistä.
Vaikka myös biopolttoaineiden käyttöön liittyy hiilidioksidipäästöjä, ne eivät ole ”lisäpäästöjä”, koska ne muodostuvat uusiutuvista lähteistä peräisin olevasta hiilestä, joka vapautuu takaisin ilmakehään ja osallistuu näin hiilen kiertokulkuun.

Uusiutuvan dieselin käyttövaiheen hiilidioksidipäästöjen katsotaan olevan nolla, koska palamisreaktiossa vapautunut biopohjainen hiilidioksidi vastaa sitä määrää, jonka uusiutuva raaka-aine on sitonut itseensä aiemmassa vaiheessa. Tässä on ero fossiilisiin polttoaineisiin, jotka pumppaavat ilmoille hiiltä maanalaisesta varastosta ja lisäävät hiilidioksidin määrää ilmakehässä – ja näin vauhdittavat ilmastonmuutosta. Ilmaston näkökulmasta tämä on se seikka, jolla todella on väliä: well-to-wheels huomioi ilmastovaikutuksen kokonaisuudessaan.

Hiilikädenjälki

Kaikki tietävät, että ilmastonmuutoksen vastainen taistelu vaatii radikaalia pienennystä hiilijalanjälkeemme, joka viittaa tuotteen tai palvelun ilmastovaikutukseen sen elinkaaren aikana. Harva sen sijaan tuntee hiilikädenjäljen. Hiilikädenjälki on eräänlainen myönteinen vastine hiilijalanjäljelle, joka keskittyy kielteisiin ympäristövaikutuksiin. Hiilikädenjäljessä on sen sijaan kyse kahden tuotteen tai palvelun vertaamisesta. Se vastaa kysymykseen ”kummalla on pienempi hiilijalanjälki?” Hiilikädenjälki vastaa kahden vaihtoehdon hiilijalanjäljen erotusta, joka mitataan hiilidioksidiekvivalenttina. (Hiilidioksidiekvivalentti on eri kasvihuonekaasujen yhteismitta, joka helpottaa ilmastovaikutusten vertailua.) 

Hiilikädenjälki mittaa, kuinka paljon päästöjä ihmiset ja yritykset voivat välttää valitsemalla paremman kahdesta vaihtoehdosta. Sen ideana on kannustaa parempaan toimintaan. Se tulisikin nähdä ennemminkin positiivista muutosta edistävänä porkkanana kuin keppinä.

“Voimme laskea yhteen minkä tahansa jokapäiväisen toimintamme ilmastovaikutuset, oli kyseessä sitten juomamme kahvi tai auto, jota ajamme. Ja hiilikädenjälki havainnollistaa, mitä teemme vähentääksemme näitä päästöjä”, Telling sanoo. Näin hiilikädenjälki auttaa arvioimaan valintojemme ilmastovaikutuksia uudella tavalla ja kannustaa reaktiivisuuden sijaan aktiiviseen ja aloitteelliseen toimintaan.
 

Teksti: Chris Stokel-Walker