Vastuullisuus on sitä, että asiat tehdään yrityksissä järkevästi, sanoo Nokian vastuullisuusjohtaja Pia Tanskanen

Yli 20 vuotta vastuullisuusasioiden parissa työskennellyt Nokian vastuullisuusjohtaja Pia Tanskanen haluaa saada kiertotalousasiat samalle tasolle ilmastopolitiikan kanssa. 

Uudessa Vastuullisuuslähettiläät-artikkelisarjassa nostetaan esiin vastuullisuuden edelläkävijöille tärkeitä asioita, katsotaan tulevaisuuteen – ja selvitetään, elävätkö Vastuullisuuslähettiläät itse kuten opettavat! Jokaisen artikkelin lopussa haastateltava pääsee nimeämään seuraavan artikkelin vastuullisuuslähettilään ja kertomaan, miksi valitsi juuri hänet mukaan. 

Pia Tanskasen valitsi haastateltavaksi Nesteen vastuullisuusjohtaja Salla Ahonen.

– Pia johtaa vastuullisuutta Nokiassa, joka on on iso yritys. Nokian kaltaisessa yrityksessä vastuullisuus pitää saada liiketoiminnan ytimeen. Nokian puolella on pohdittu hyvin se, mikä itse liiketoiminnan vaikutus on vastuullisuuteen ja inspiroivaa on se ettei vastuullisuus jää pelkäksi sivujuoneksi, vaan se on aidosti strategian ytimessä.  Olemme Pian kanssa entisiä kollegoja, ja edistämme edelleen vastuullisuutta yhdessä. Näin saamme nostettua tärkeitä teemoja esiin, Ahonen perustelee valintaansa. 
 
Nokian vastuullisuusjohtaja Pia Tanskanen kertoo kiinnostuneensa vastuullisuusasioista, koska kokee niillä olevan yhtä kvartaalia tai koko yritystä laajempi merkitys. Välillä hän on kokeillut muitakin hommia, mutta aina palannut takaisin vastuullisuuden pariin.
 

Vastuullinen liiketoiminta ymmärretään usein väärin

 
– Vastuullisuus on asioiden tekemistä järkevästi. Se kattaa yrityksen kaiken toiminnan. Liiketoiminnan kannalta työskentelenkin hyvällä näköalapaikalla, Tanskanen sanoo.
 
Hänen mukaansa vastuullisuustyö nähdään usein ”pehmeänä”.
 
– Sitä ajatellaan, että se on sellaista kivaa pumpulia, mikä liimataan yrityksen toiminnan päälle. Se on suuri väärinymmärrys tänä päivänä. Vastuullisuustyö on jotain ihan muuta, siinä pitää ymmärtää yrityksen tuotteet, toiminnat, palvelut ja viestintä. Yrityksen raportointi, bisnesrakenteet, yhtiömallit, lakiasiat. Se on hyvinkin kovaa työtä pehmoisen sijaan.
 
Tanskasen mukaan ”viherpesu on hirveä peikko”, sillä se rajoittaa sitä, mistä voitaisiin puhua. Usein käy niin, että haluttaisiin kertoa tuotekehityksestä, mutta on pysähdyttävä miettimään mitä voidaan sanoa, ettei syytetä viherpesusta.
 
– Ehkä se on se vanha ajatus, että yritykset ovat lähtökohtaisesti pahoja ja saastuttavat. Teollisuus ei kuitenkaan ole yhteiskunnasta irrallinen asia, vaan osa sitä. Se tuottaa asioita, joita käytämme päivittäisessä elämässämme.
 
 

Miltä tulevaisuus näyttää vastuullisuusjohtajan silmin?

 
­– Trendi on kääntynyt halvoista hyödykkeistä kestävämpään ajatteluun. Enemmän mietitään, miten saadaan tehtyä asiat järkevämmin. Ilman, että tarvitsee kovasti luopua mistään, Tanskanen toteaa.
 
Se, että vastuullisuusasiat ovat nousseet valtavirtaan, tuo hänelle uskoa huomiseen. Kansainvälinen sääntely lisääntyy ja kiinnostus kasvaa muutenkin.
 
– Ihmiset ymmärtävät, että vastuullisuus ei ole höpöhöpöjuttua, vaan isoja liiketoimintamahdollisuuksia. Sen avulla tehdään järkevää liiketoimintaa. Tulevaisuudessakin tarvitaan resursseja ja hyödykkeitä, mutta myös innovaatioita ja rohkeutta tehdä asioita eri tavalla.
 
Tanskanen toivoo, että vastuullisuusasioiden pariin tulee töihin ihmisiä, joilla on aito halu muuttaa toimintatapoja.
 
Henkilökohtaisella tasolla hän haluaisi saada kiertotalouden nousemaan ilmastokeskustelun tasolle.
 
– Pitäisi voida sopia globaalisti asioista samalla tavalla kiertotalouden suhteen kuin ilmaston suhteen. Globaalit raamit puuttuvat kiertotaloudesta. Ei ole mittaus- tai sertifiointisysteemiä, että voitaisiin kertoa, mihin on päästy ja mikä on tavoite. Materiaalipuolella pitäisi päästä samaan kuin ilmastopuolella. Tarvitaan koko alihankintaketju mukaan tekemään muutoksia. Siksi olisi hyvä olla joku tapa kertoa, miksi ja mihin standardiin perustuen asiat pitää tehdä.
 

Elätkö vastuullisesti, vastuullisuusjohtaja?

 Tanskanen sanoo omasta elämästään, että pystyisi varmasti elämään vastuullisemminkin.
 
– Tykkään kuitenkin matkustella, ja asun luultavasti liian isossa asunnossa – vastuullisesti tosin.
 
Hän kertoo muutaman vuoden takaisesta projektistaan, jossa tarkkaili omaa jätteentuotantoaan. Projektin jälkeen hän päätyi perumaan sanomalehtitilauksen ja käyttämään vain digitilausta. Jätteiden lajittelu on sanomattakin selvää. Lisäksi kiertotalous on kodin tavaroiden osalta ahkerasti käytössä.
 
– Ja mökkielämä on varsin omavaraista. Valopaneelit tuottavat sähkön, vesi tulee kaivosta ja puucee on käytössä.
 
Ilmastoahdistusta tai huonoa omaatuntoa Tanskanen ei koe.
 
– En ole tykännyt siitä, että sanotaan ”ei näin ja luovu kaikesta”. Vastuullisuus ei tarkoita sitä, että ei saisi nauttia mistään.  Se voi olla yksi syy, miksi vastuullisuus koetaan negatiivisena, kun tulee ajatus, että joku tulee kieltämään kaiken.
 
Mitä vastuullisuus sitten on?
 
– Vastuullisuus on järkevyyttä.

Vastuullisuuslähettiläät-sarjan seuraavaan osaan Pia Tanskanen on haastanut mukaan Sitran kestävyysratkaisujen johtavan asiantuntijan Anu Männyn. Pia Tanskasen mukaan “Anulla on kyky konkretisoida monimutkaisia asioita ja saada ne kiinnostavaksi ja ymmärrettäväksi”.