Miksi liikenteeseen tarvitaan uusiutuvia polttoaineita?
Liikenteen osuus maailman energiankulutuksesta on noin neljännes, ja se on merkittävin päästöjen tuottaja.
Ensimmäinen höyryjuna otettiin käyttöön vuonna 1804, ja sen jälkeen fossiilisilla polttoaineilla on hoidettu suurin osa kuljetuksista maalla, merellä ja ilmassa. Kulutamme joka vuosi noin 4,5 miljardia tonnia öljyä. Suurin osa siitä käytetään liikenteessä: yhteensä 2,7 miljardia tonnia henkilöautoissa, kuorma-autoissa, lentokoneissa ja laivoissa.
Lähde: Neste. Data: IEA
Öljy, maakaasu, kivihiili ja muut fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia luonnonvaroja. Me hyödynnämme näitä varantoja, joiden uusiutuminen kestää erittäin kauan. Fossiilisia polttoaineita käyttämällä vapautamme ilmakehään valtavat määrät syvälle maaperään varastoitunutta hiiltä hiilidioksidina. Tähän on tultava muutos – nopeasti. Muutos kuitenkin vaatii monenlaisia ratkaisuja.
Sähköajoneuvoja pidetään usein ainoana oikeana ratkaisuna, ja ne vähentävätkin päästöjä, mutta sähköistyminen ei yksin riitä. Kymmenen miljoonaa sähköajoneuvoa korvasi vuonna 2020 vain pienen osan kaikista fossiilisista polttoaineista. Sähköautojen käyttö yleistyy nopeasti, mutta vaikka sähköautoja olisi 600 miljoonaa vuonna 2040, kuten kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, ne korvaisivat vain 15 % nyt kuluttamistamme fossiilisista polttoaineista.
Meidän on otettava kaikki keinot käyttöön.
Vedystä on hyötyä, mutta meidän on lisättävä huimasti vihreän vedyn tuotantoa, joka on tällä hetkellä vain prosentin luokkaa vedyn koko tuotannosta. Tämä vie aikaa. Synteettiset vety- ja hiilidioksidipohjaiset polttoaineet ovat lupaavia, mutta nekin vaativat vihreää vetyä.
Vaikka oletettaisiin, että sähkö- ja vetykäyttöiset ajoneuvot yleistyvät, huomattava osa ajoneuvokannasta saa edelleen käyttövoimansa polttomoottoreista vuonna 2030 ja sen jälkeen. Siksi tarvitaan kestävämpiä ratkaisuja ajoneuvoille, jotka ovat käytössä jo nyt ja lähitulevaisuudessa.
Lähde: Neste. Data: ACEA
Uusiutuvat polttoaineet ovat tärkeitä palasia vastuullisen liikkuvuuden palapelissä. Neste MY Uusiutuva DieselTM ja muut uusiutuvat polttoaineet valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista, kuten jätteistä, tähteistä ja muista hiilidioksidia itseensä varastoineista lähteistä. Kun uusiutuvia polttoaineita poltetaan, niistä ei vapaudu uutta hiilidioksidia ilmakehään. Sataprosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista valmistetut uusiutuvat polttoaineet voivat tuottaa keskimäärin 90 %* vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä elinkaarensa aikana kuin fossiiliset polttoaineet.
Uusiutuvat polttoaineet korvasivat vuonna 2019 lähes 4 % kaikesta kuljetuksiin käytetystä fossiilisesta öljystä maailmanlaajuisesti. Merkittävillä investoinneilla ja uusien raaka-aineiden käytöllä kuljetusalalla voitaisiin korvata lähes 40 % tämänhetkisestä öljyn kulutuksesta vuoteen 2040 mennessä.
Joillakin uusiutuvilla polttoaineilla, kuten Nesteen uusiutuvalla dieselillä, on muitakin merkittäviä etuja: niitä voidaan hyödyntää jo olemassa olevassa infrastruktuurissa ja käyttää nykyisissä dieselkäyttöisissä autoissa, rekoissa, lentokoneissa ja laivoissa. Neste tuottaa vuodessa tällä hetkellä 3,3 miljoonaa tonnia uusiutuvia tuotteita, kuten liikennepolttoaineita, ja Nesteen uusiutuvien tuotteiden kokonaistuotantokapasiteetti nousee 5,5 miljoonaan tonniin vuoden 2024 alkuun mennessä. Uusiutuvien polttoaineiden määrää voitaisiin lisätä eksponentiaalisesti käyttämällä jatkuvasti laajenevaa raaka-ainevalikoimaa, kuten yhdyskuntajätettä.
Lähde: Neste. Data: IEA
Voimme korvata yli puolet kuljetuksiin globaalisti käytettävästä raakaöljystä sähköautojen ja uusiutuvien polttoaineiden yhdistelmällä. Lisänsä tähän tuovat muut ratkaisut, kuten vihreä vety, hiilidioksidia varastoivista levistä valmistetut uusiutuvat polttoaineet sekä synteettiset polttoaineet.
On selvää, että meidän on siirryttävä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin ratkaisuihin, joko uusiutuvaan sähköön tai vetyyn tai uusiutuviin polttoaineisiin.
*) Elinkaaren aikaisten päästöjen ja päästövähenemän laskentamenetelmät ovat EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin II (2018/2001/EU) mukaisia.
