Liikenne
2.12.2021

Turvallinen kotimatka on itsestä kiinni

Elämme jälleen pimeintä ‒ ja samalla ehkä myös liukkainta ‒ aikaa vuoden viimeisen kuukauden ja joulun odotuksen alkaessa. Nyt on otollinen ajankohta pysähtyä hetkeksi pohtimaan sitä, miten omasta työmatkasta, kotimatkasta tai muusta arjen liikkumisesta voi tehdä turvallisempaa. 

Kysyimme suomalaisilta autoilijoilta*, mitkä asiat saavat oman olon tuntumaan turvalliselta tiellä liikkuessa ja mitkä ovat tärkeimpiä huomioon otettavia asioita liikenneturvallisuuden kannalta niin autoilijan, jalankulkijan kuin pyöräilijänkin näkökulmasta. 

Nesteen Suomen asemaverkostosta vastaava johtaja Katri Taskinen sekä Excelsior Liikenneturvallisuuden valmentaja ja yrittäjä Ari Parkkonen listasivat viisi tärkeintä vinkkiä, joiden avulla jokaisesta matkasta voi tehdä turvallisemman.    

1) Oma vireystila ja keskittyminen liikenteeseen luo turvallisuuden tunteen 

Yli puolet kyselyyn vastanneista autoilijoista oli sitä mieltä, että oma vireystila ja keskittyminen liikenteeseen on tärkein turvallisuuden tunteeseen vaikuttava tekijä (56 %). Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi koettiin turvavälien säilyttäminen (49 %) ja kolmanneksi tärkeimpänä pidettiin toisten tiellä liikkujien huomioimista (48 %). 

“Keskittymättömyyttä voi pitää yhtenä tämän ajan vitsauksista. Multitaskaaminen kuormittaa aivoja kun erilaiset keskeytykset vaativat niitä palauttamaan asioita uudelleen työmuistiin. Vaikka tuntuisi siltä, että ajamisen aikana voi samaan aikaan olla tehokkaasti esimerkiksi etäpalaverissa, voi ihminen todellisuudessa keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Aivot eivät voi olla samaan aikaan keskittyneenä palaverin aiheeseen tai liikenteen seuraamiseen”, toteaa Parkkonen. 

Sekä turvallisuuden että hyvinvoinnin kannalta on viisasta pitää ajaessa kädet ratissa, katse tiellä ja ajatukset ajamisessa. 

“Keskittyminen on helpompaa kun aikatauluttaa päivänsä huolellisesti ja varaa kullekin tehtävälle oman aikansa. Itse olen kokenut hyväksi tavaksi merkitä ajoajat ja siirtymiset kalenteriin. IImoituksien vaimentaminen puhelimesta on puolestaan tehokas keino vähentää multitaskaamista. Näin viestit jäävät odottamaan ja paluupostina lähettäjälle lähtee automaattiviesti. Turvallisuuden lisäksi omasta hyvinvoinnista on jokainen vastuussa itse ‒ hyvä haaste meille kaikille loppuvuoteen opetella hidastamaan ja keskittymään”, Taskinen jatkaa.

2) Autoilija: Huomioi tilannenopeudet ja turvavälit 

Kyselyn mukaan liikenteeseen keskittymisen lisäksi turvavälien huomioiminen ja tilannenopeuksien tarkkailu ovat keskeisimpiä liikenneturvallisuuteen vaikuttavia seikkoja. 

“Liikkuessa on usein turha kiire. Monesti unohtuu täysin se, miten vähän nopeuden laskeminen todellisuudessa lisää matka-aikaa. Liikenteessä sortuu helposti hermostumaan ja kiirehtimään, jos olosuhteet muuttuvat. Lainatakseni erästä liikenneturvallisuutta käsittelevää juttua, parempi saapua viisi minuuttia myöhässä kuin lähteä 50 vuotta etuajassa”, Taskinen toteaa.

“Talvi on vasta alussa, mutta haastavat kelit ovat jo koetelleet autoilijoita eteläisintä Suomea lukuun ottamatta. Talvinopeusrajoitukset kannattaa huomioida reitin suunnittelussa ja tilannenopeus on syytä valita olosuhteet ja muu liikenne huomioiden. Kun kesäkelillä henkilöauton pysähtymiseen 80 kilometrin tuntinopeudella ajettaessa kuluu aikaa alle 5 sekuntia, voi jäisellä tiellä pysähtymiseen kulua aikaa lähes 20 sekuntia”, jatkaa Parkkonen. 

Turvallinen välimatka maantiellä hyvällä kesäkelillä on 3 sekuntia, mikä on tyypillisesti mukautuvan vakionopeudensäätimen maksimietäisyys. Välimatkan voi laskea edellä ajavan auton ohittaessa jonkin selkeän maamerkin, kuten sillan varjon tai ajoratamaalauksen. Huonolla kelillä välimatkaa on luonnollisesti pidennettävä ja tällöin uusissa autoissa kannattaa vakionopeudensäätimen ja ohjausavustimien käyttö unohtaa. 

3) Jalankulkija: Muista heijastin ja havainnoi ympäristöä

Kyselyn mukaan jalankulkijan näkökulmasta tärkein liikenneturvallisuutta parantava teko on heijastimen käyttäminen hämärinä vuodenaikoina (56 %). Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi vastaajat kokivat liikenteeseen keskittymisen huomioimalla muut liikkujat (19 %).

“Jalankulkijaheijastin on suomalainen keksintö jo 1950-luvulta ja varmasti pimeällä kulkevan paras kaveri. Tutkijalautakuntien tutkimissa jalankulkuonnettomuuksissa vuonna 2019 joka kolmas kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui pimeän tai hämärän aikaan. Yksikään kuolleista ei käyttänyt heijastinta. Pimeällä mutta kirkkaalla säällä ilman heijastinta kulkeva jalankulkija näkyy lähivaloilla aikaisintaan 150 metrin päästä ja kaukovaloilla jo 600 metrin päästä. Tieliikennelaki velvoittaa jalankulkijaa käyttämään heijastinta”, Parkkonen neuvoo.  

Aktiivisinkin autoilija on jalankulkija ennen autoon astumista ja sieltä poistuessa. Autossa olisi hyvä olla muutama heijastin sekä huomioliivi kaikille matkustajille, ja ainakin kuljettajan liivi käden ulottuvilla. 

4) Pyöräilijä: Huomioi muut tielläliikkujat ja tarkista pyörän kunto 

Pyöräilijöiden liikenneturvallisuus kohenee kyselyyn vastanneiden mukaan parhaiten muut tielläliikkujat huomioimalla, sekä huolehtimalla siitä, että polkupyörän valot, heijastimet ja jarrut toimivat. Liikenteeseen keskittyminen on tärkeää myös pyöräilijöiden näkökulmasta. Avoimissa vastauksissa korostettiin myös ennakoivan ajon tärkeyttä. 

“Reilu vuosi sitten voimaan tullut uusi Tieliikennelaki toi pyöräilyyn muutaman muutoksen. Niistä yksi ajankohtainen ja näkyvä muutos on se, että punaista takavaloa on käytettävä kun näkyvyys on heikko hämärän, pimeyden tai huonon sään vuoksi. Valo voi olla kiinnitettynä pyörän sijaan esimerkiksi kypärään tai reppuun. Pyöräilijän sekä kyydissä olevan on edelleen käytettävä kypärää", sanoo Taskinen. 

“Niin autolla kuin polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle sekä tietä käyttävälle eläimelle turvallinen tila tiellä.” 

5) Liikenneturvallisuutta voi parantaa jokaisen tielläliikkujan omilla teoilla

Autoilijoilta kysyttiin myös, miten liikenneturvallisuutta voisi yleisesti ottaen parantaa. Selkeäksi ykköseksi nousi jokaisen tielläliikkujan omat teot (70 %). Turvalliset tiet eivät suoraan riipu mistään yksittäisestä tekijästä, vaan sujuvuus ja turvallisuus syntyy yhteispelillä. 

“Ihminen on liikenteen heikoin lenkki. Meillä on hyviä ja huonoja päiviä ja juuri ne inhimilliset tekijät tekevät meistä ihmisiä. Välillä väsymys tai mielentila heikentävät kykyä selviytyä liikenteessä virheettömästi. Tällöin on syytä pysyä pois liikenteestä ja harrastaa jo tutuksi tullutta etätyöskentelyä tai pysähtyä tauolle”, sanoo Parkkonen.  

Kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa vuosien 2015–2019 välillä inhimillinen riskitekijä oli mukana kaikkiaan 99 %:ssa onnettomuuksista. 

“Ihminen on myös liikenteen vahvin lenkki. Meillä on kyky empatiaan ja voimme nopeasti sopeuttaa toimintaamme auttaaksemme muita. Ainakin toistaiseksi vain ihminen pystyy ratkomaan liikenteen monimutkaisimpia tilanteita ja tulkitsemaan tienkäyttäjien toisilleen lähettämiä tietoisia ja tiedostamattomia viestejä. Täysin autonominen ajaminen ei ole vielä lähitulevaisuutta, sillä koneen kyky ihmisten kaltaiseen vuorovaikutukseen antaa vielä odottaa itseään”, Parkkonen ja Taskinen painottavat. 

“Paras hetki tehdä muutoksia on tänään. Aloitetaan siitä, että keskitytään tulevaan joululiikenteeseen unohtamalla kiire. Turvallinen kotimatka on itsestä kiinni ‒ rauhallista joulunaikaa kaikille.” 

*) Liikenneturvallisuuskysely toteutettiin Nesteen Autoilijapaneelin kautta aikavälillä 16.‒23.11.2021. Kyselyn kohderyhmänä oli suomalaiset yksityisautoilijat. Kyselyyn vastasi valtakunnallisesti 342 autoilijaa.