Infrarakentamisen ilmastoloikka ei odota ‒ nämä neljä tekijää vauhdittavat muutosta

Siirtymä kohti vähäpäästöisempiä energiamuotoja on välttämätön askel kestävän tulevaisuuden ja liiketoiminnan varmistamisessa ‒  vaatien kaikkien osapuolten osallistumista. 

Infrarakentamisessa Suomessa ensimmäisiä askeleita kohti hiilineutraaliutta otetaan nyt. Infrarakentamiseen erikoistuneen GRK Oyj:n kehitysjohtaja Riina Rantsi ja Nesteen vastuullisista kumppanuuksista rakennusalalla vastaava Kirsi Liira antavat neljä vinkkiä vauhdittamaan toimialan kestävää muutosta.  

1: Muutos ei tapahdu yhdessä yössä ‒ edelläkävijät keräävät kokemusta nyt 

Rantsi myöntää, että infra-alan ilmastoloikka on monilta osin vielä alkutekijöissään. Rakennustyömaiden muutos kohti vähähiilisyyttä on tällä hetkellä pääasiassa edelläkävijäyritysten hartioilla. Tilaajapuolella vähähiilisyyden vaatimukset eivät vielä merkittävissä määrin konkretisoidu käytännön tasolla. 

Kirsi Liira Nesteeltä kuvaa tilannetta muna-kana -ongelmana: mikäli tilaajapuolella ei tiedetä, että vähähiilisiä ratkaisuja on olemassa, ei niitä osata vaatiakaan. Ja käänteisesti: mikäli kestävyys ei ole yksi tarjouspyyntöjen vaatimus, eivät rakennusalan yritykset automaattisesti siihen investoi.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa hitaasti mutta varmasti. Yksittäisillä pilottityömailla on asetettu päästöille tiukat vaatimukset jo tarjouspyynnöissä, ja suurten kaupunkien kilpailutuksissa vähähiilisyys on alkanut näkyä osana kokonaisuutta. Ympäristöministeriön, Senaatti Kiinteistöjen, Espoon, Helsingin, Turun ja Vantaan kaupunkien vuonna 2020 allekirjoittama vapaaehtoinen Green deal -sitoumus tähtää työmaatoiminnoista syntyvien päästöjen vähentämiseen.

”Luotamme siihen, että kun keräämme kokemusta nyt ‒ ennen kuin vähähiilisyydestä tulee tarjouspyyntöjen edellytys ‒ on se investointi tulevaisuuteen. Olemme saaneet jo paljon arvokasta tietoa ja ymmärrystä erilaisista ratkaisuista”, GRK:n Riina Rantsi sanoo. Yhtiön tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja työmaiden päästöjen vähentämisestä on jo tuloksia.

Nesteen Kirsi Liira vertaa muutosta työturvallisuuteen, jossa on tapahtunut isoja muutoksia viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. ”Turvallisuus vaikuttaa isoissa yrityksissä esimerkiksi henkilöstön tulospalkkioihin, ja seurantaan on luotu mittarit ja toimintatavat. Samanlainen muutos on nyt käynnissä yritysten ilmastotavoitteiden osalta.” 

Kyse on koko alan läpäisevästä asennemuutoksesta, joka ei tapahdu yhdessä yössä.

”Vähähiilisyys muuttuu ajan myötä hygieniatekijäksi. Siksi toimenpiteisiin on ryhdyttävä nyt, vaikka asioita opitaankin vasta matkan varrella”, Liira painottaa.

2: Selvitä lähtötilanne ‒ mistä päästösi syntyvät 

Jotta yritys voi lähteä vähentämään päästöjään, tulee sen ensin ymmärtää mistä päästöt syntyvät. Infrarakentamisessa työmaakaluston ja kuljetusten fossiilisten polttoaineiden päästöt ovat merkittävässä roolissa.

Päästöjen laskennassa asiantuntemusta ja apua kannattaa hakea, sillä alaa koskevat yhteiset käytännöt ja mittarit päästöjen seuraamiselle ovat vielä puutteelliset. Neste tukee asiakkaitaan ja kumppaneitaan auttamalla ymmärtämään polttoaineen kulutuksen synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt ja uusiutuvien polttoaineiden käytön mahdollistamat päästövähennykset.

GRK on panostanut hiilijalanjäljen laskentaan kehittämällä työmaidensa polttoaineenkulutuksen ja hiilijalanjäljen seurantaan omat laskentatyökalut, joiden avulla yritys raportoi vuosien 2020 ja 2021 aikana syntyneet päästöt. Näin päästöjen seuranta on saatu osaksi johtamista ja päätöksentekoa.

3: Ota käyttöön keinot, jotka ovat nyt saatavilla

Sähköistyminen on viime aikoina ollut mediassa vahvasti esillä, mutta kaikille toimialoille se ei tarjoa ratkaisuja vielä pitkään aikaan. Raskaissa työkoneissa sähköisiä vaihtoehtoja ei vielä ole markkinoilla, ja konekanta uudistuu henkilö- ja raskasta liikennettä keskimääräistä hitaammin. Uusiutuvien polttoaineiden avulla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää merkittävästi jo nykyisellä kalustolla.

”Uskon, että uusiutuvien polttoaineiden käyttö on lähitulevaisuudessa tilaajien minimivaatimus kaikille alan yrityksille. Osa isoista kaupungeista on jo siirtynyt merkittävissä hankkeissa vaatimaan näitä ratkaisuja. Ruotsissa vaatimuksissa on siirrytty jo seuraavalle tasolle. Siellä meillä on työmaa, jossa seurataan toiminnan hiilidioksidipäästöjä reaaliajassa, sekä sitä, miten näin syntyvät päästöt vaikuttavat taloudelliseen lopputulokseen”, Rantsi kertoo.

GRK otti Nesteen uusiutuvan polttoöljyn ja uusiutuvan dieselin käyttöön laajasti vuonna 2021. GRK:n Suomen yhtiöiden polttoaineen kulutus oli vuonna 2021 yli 5 miljoonaa litraa, mistä uusiutuvien polttoaineiden osuus oli lähes miljoonaa litraa. Uusiutuvien vaihtoehtojen käyttöönotto pienensi GRK:n Suomen yhtiöiden hiilijalanjälkeä jopa 13 % – siitä huolimatta, että samaan aikaan polttoaineiden kokonaiskulutus hieman kasvoi. Tänä vuonna yhtiön tavoitteena on kasvattaa uusiutuvien polttoaineiden osuutta entisestään.

Rantsi painottaa, että vaikka tulevaisuudessa siintääkin uusia vähähiilisiä ratkaisuja, uusiutuvat polttoaineet ovat saatavilla tässä ja nyt. GRK:n työmailla toteutetun kyselyn mukaan uusiutuvaan polttoöljyyn tai uusiutuvaan dieseliin vaihtaminen ei vaikuttanut käytännössä mitenkään työmaiden arkeen.

”Uusiutuvien polttoaineiden käyttö on tällä hetkellä paras tapa vähentää raskaiden työkoneiden kasvihuonekaasupäästöjä”, Rantsi tiivistää.

4: Tilaajat hereille ja lupaprosessit sujuviksi

Rantsi toivoo tilaajapuolelta rohkeutta vaatia toimenpiteitä ja vähäpäästöisempiä ratkaisuja urakoitsijoilta. Jos näin ei tehdä, kilpailutilanne suosii yrityksiä, jotka eivät halua panostaa kestävään rakentamiseen. ”Tarjouspyynnöt toimivat muutoksen ajurina. Kilpailutilanne ei ole nykyisellään reilu niille, jotka ovat edelläkävijöitä.

Lisäksi uusiutuvien käyttöä on mahdollista lisätä verotuksellisella ohjauksella, jolla varmistetaan uusiutuvien polttoaineiden houkuttelevuus yrityksille. Uusiutuvien lisääntyvä määrä tukee irtaantumista fossiilista polttoaineista ja on hyvä keino ilmastonmuutoksen vastaisessa työssämme. 

Liira painottaa myös edelläkävijöiden esimerkkien ja avoimen keskustelun tärkeyttä, muutoksen läpivieminen tulee olla eri toimijoiden agendalla.

Esteiden poistamisessa kestävän kehityksen edistämisen tieltä Rantsi nostaa esiin myös lupaprosessien sujuvoittamisen. Esimerkiksi keinokiviaineksen käyttö saattaa kaatua siihen, ettei sitä ole sallittu ympäristöluvassa. Tiukkaan aikataulutetuissa hankkeissa vaihtoehtoisten materiaalien käyttö voi olla mahdotonta, koska tarvittavien lupien saaminen kestää liian kauan.

”Suunta on oikea, mutta vauhtia ja joustavuutta pitäisi saada lisää. Ehkä nyt pohditaan liikaa sitä, että jonkin kiviaineksen käytöstä ei ole tarpeeksi pitkältä ajalta kokemusta. Fakta on kuitenkin se, että jos lupia ei myönnetä, ei niiden potentiaalia saada koskaan selville”, Rantsi sanoo, ja toteaa lopuksi: 

”Kaikki muutos on lähtökohtaisesti mutkikasta ja vaatii rohkeutta ‒ mutta jostain pitää aloittaa.”