Suomen teillä kulkee vuosittain valtava määrä raskasta kalustoa ‒ mitkä viisi seikkaa vaikuttavat turvalliseen toimitukseen?
Suomen teillä kulkee satoja tuhansia tuotetoimituksia vuosittain vuoden jokaisena päivänä, kellon ympäri. Yksinään Nesteen maantielogistiikka Suomessa, kattaen polttoaineet ja muut tuotetoimitukset aina suurista teollisuuslaitoksista kotitalouksiin, muodostaa yli 300 000 vuotuista asiakaskäyntiä ja 20 miljoonaa ajettua kilometriä ‒ useamman kuljetuskumppanin, 300 kuljettajan ja 130 säiliöauton voimin.
Viime talven lumimyrskyjen aiheuttamat haasteet liikenneturvallisuudelle saattavat olla vielä muistissa, mutta mitkä muut asiat vaikuttavat turvalliseen toimitukseen paikasta A paikkaan B? Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n asiantuntija Matti Grönfors ja Nesteen Marketing & Services -liiketoiminnan Suomen logistiikasta vastaava päällikkö Jari Stenius listaavat viisi tärkeintä seikkaa.
1.“Motivoitunut kuljettaja ajaa turvallisemmin”
Vastaus tärkeimmästä liikenneturvallisuuteen vaikuttavasta tekijästä on helppo: ratin takana istuva kuljettaja. Kuljettaja näkee ja kokee päivittäin erilaisia riskitilanteita, joissa tulee osata toimia oikein.
Lähes 99,9 % Nesteen maantielogistiikan kuljetuksista Suomessa kuitenkin onnistuu turvallisesti. Se kertoo siitä, että turvallisuus on prioriteettilistalla ensimmäisenä.
“Hyviin lukuihin ei kuitenkaan voi turvautua, sillä aina löytyy parannettavaa ‒ 100 %:n turvallisuus on tavoite. Liikenneonnettomuudet ovat raskaan kaluston kuljetuksille suurin riski ja Suomen haastavat sääolosuhteet ovat suurin riskiä kasvattava tekijä. Kannustamme aktiivisesti kuljettajia keskeyttämään toimituksen, mikäli edellytykset turvallisuudelle eivät täyty. Turvallisuus menee aina toimituksen edelle”, Jari Stenius toteaa.
Kuljetusalan suuria kysymyksiä liikenteen päästöjen vähentämisen ja verotuksen rinnalla on viime aikoina ollut myös työvoiman saatavuus. Logistiikka-ala, monen muun rinnalla, on paininut koronapandemian aikana rekrytointivaikeuksien parissa. Hyviä kuljettajia on ollut vaikeampaa löytää ja ennen kaikkea pitää.
Grönforsin mukaan hyvä kuljettaja, jolla on hyvä motivaatio, tekee laadukasta työtä. Se puolestaan korreloi suoraan siihen, että ajamisessa huomioidaan paremmin ennakointi ja taloudellisuus. “Yhtä lailla uskallan väittää, että korrelaatio motivoituneen kuljettajan ja turvallisemman ajotavan kesken löytyy. Johdolla on iso vastuu kuljettajien hyvinvoinnista, kannustamisesta ja motivaation ylläpitämisestä.”
2.Turvallisuutta tulee johtaa ‒ yhteiset arvot ja prioriteetit ohjaavat
Turvallisuuden johtaminen lähtee Grönforsin ja Steniuksen mukaan yhteisistä arvoista ja ymmärryksestä. Siitä, että turvallisuus priorisoidaan aina toimitusvarmuuden edelle. Se on valinta, joka ohjaa tekemistä, keskustelua ja kuljettajien tukea.
SKAL ry on suomalaisten maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvoja ja asiantuntija Suomessa ja Euroopan unionissa.
Grönforsin mukaan SKAL:illa on iso vastuu turvallisuuden johtamisesta, sillä järjestö palvelee lähes 4 400 kuljetus- ja logistiikka-alan jäsenyritystä. “Ohjaamme, koulutamme, valmennamme ja käymme turvallisuuskeskusteluja yhdessä kumppaniemme ja kuljettajien kanssa”, hän jatkaa.
Hyviä esimerkkejä turvallisuusvalmennuksista ovat liukkaan kelin ajovalmennukset sekä I Act Safe -valmennuskokonaisuus.
“Tänä vuonna järjestämme jokaiselle kuljettajalle Nesteen räätälöidyn valmennuksen, jossa pureudutaan erityisesti turvallisuusasenteeseen, sisäiseen motivaatioon ja turvallisiin toimintamalleihin. Turvallisuus on ennen kaikkea asennevalinta, johon haluamme keskittyä. Asennetta sitten puolestaan tukee teknisesti hyvä kalusto ja hyvät työohjeet. Valmennus tuotetaan yhteistyössä SKAL:n kanssa”, Stenius jatkaa.
3. Onko asiakaskohde turvallinen?
Pääosin kyllä ‒ asiakkaat hoitavat oman tonttinsa hyvin. Joskus voi kuitenkin tulla eteen tilanteita, joissa turvallisen purun edellytykset eivät täyty. Tällöin tuotteen, esimerkiksi polttoaineen, purkua ei voida tehdä.
“Meillä on käytössä niin sanottu Stop work authority -malli, jossa kuljettajalla on oikeus pysäyttää kuljetus, jos sitä ei voida saattaa turvallisesti loppuun. Hyvänä esimerkkinä toimii talvella ja keväällä tekemättömät tai puutteellisesti tehdyt lumityöt. Säiliöauto on kokoluokaltaan aivan erilainen verrattuna henkilöautoon, joten piha-alueen lumitöissä se tulisi ottaa aina huomioon, jotta kuljettaja pääsee turvallisesti perille asti”, Stenius painottaa.
Kotitalouksien lämmitysöljytilaukset ovat puolestaan hyvä esimerkki siitä, miksi ennakointi turvallisuusnäkökulmasta kannattaa.
“Lämmitysöljyä tilataan kiinteistöjen lämmitystä varten keskimäärin 1-2 kertaa vuodessa. Välttyäkseen talven aiheuttamilta toimitusvaikeuksilta lämmitysöjyä kannattaisi tilata hyvän sään aikana jo ennakkoon, eikä vasta sitten kun tuote on loppumassa”, hän jatkaa.
4.Onko kalusto turvallinen?
Yksi tärkeä osatekijä turvallisessa kuljetuksessa on tietysti turvallinen säiliöauto. Kaluston säännöllinen huolto ja kunnossapito ovat merkittävimpiä tekijöitä, mutta yhtä lailla kuljettajalla on vastuu ajoneuvon tarkastuksesta ennen liikkeelle lähtemistä.
“Kuljettaja tekee ajolähtötarkastuksen, tarkistaen esimerkiksi renkaat ja valot, ja varmistaen, että ajoneuvossa on ulkoisesti kaikki kunnossa. Jos päivän mittaan ilmenee puutteita, niistä ilmoitetaan heti liikennöitsijälle”, Grönfors kertoo.
Kaluston kunnossapitoa ohjaavat lakisääteiset katsastukset. Energiayhtiöt ovat myös yhdessä sopineet, että lain vaatimien katsastusten lisäksi ulkopuolinen taho, European Truck Safety Control, tarkastaa kaluston kerran vuodessa. Tästä on saatu hyviä tuloksia ja kaluston kunnossapito on parantunut. Kaluston turvallisuutta ylläpidetään myös vuotuisilla teknisillä tarkastuksilla, ajotavan seurannalla sekä esimerkiksi liukkaudentunnistusta ja kitkan mittausta edistävillä hankkeilla.
5. “Säähän ei voi vaikuttaa ‒ tiestön kuntoon ja talvikunnossapitoon voi”
Suomen muuttuvat sääolosuhteet asettavat haasteita liikenneturvallisuuden ylläpitämiselle. Tiestön kunto on yksi kuljetusalalla keskustelua herättäneistä kuumista teemoista.
Suomen tiestö yleisesti ottaen on Grönforsin ja Steniuksen mukaan kohtuullisen hyvässä kunnossa, etenkin päätiestön osalta. Alemman tieverkon kunto kuitenkin heikkenee vuosittain ja se osaltaan vaikeuttaa kuljetuksia. “Raskas kalusto käyttää alempaa tieverkkoa päivittäin, kun muun muassa polttoainetta ja lämmitysöljyä kuljetetaan maatiloille ja yksityistalouksiin. Loppujen lopuksi meillä on koko tieverkko käytössä ja kuljetuksia tehdään niin Kainuun perukoille kuin Hanasaaren voimaloihinkin”, Stenius sanoo.
Erityinen huoli kuitenkin syntyy teiden osin puutteellisesta talvikunnossapidosta.
“Sään sahatessa nollan ympärillä olosuhteet voivat muuttua veitsellä leikaten. Se aiheuttaa haasteita säiliöautokuljettajille, etenkin Etelä-Suomessa ajettaessa. Talvikunnossapidolla on iso vaikutus myös polttoaineen kulutukseen. Liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekartan mukaan tienpintojen paremmalla kunnolla sekä oikea-aikaisella talvikunnossapidolla on mahdollista laskea kuorma-autojen päästöjä jopa 5 %:lla”, Grönfors toteaa.
Steniuksen mukaan Suomea viime keväänä riepotellut Valtteri-myrsky on hyvä esimerkki siitä, milloin turvallisuus menee toimituksen edelle. Sääolosuhteet olivat tuolloin niin haastavat, että Neste päätti yhdessä liikennöitsijöiden kanssa pysäyttää toimitukset alueellisesti kokonaan.
“Se on mielestäni hyvä esimerkki turvallisuusjohtajuudesta. Ei ole helppo päätös keskeyttää liiketoimintaa hetkellisesti, mutta joskus näin täytyy tehdä.”
