CSRD -raportointi haastaa yrityksiä läpinäkyvyyteen ja kirittää liiketoimintaa: Raportoinnin aika on nyt

Vuodesta 2024 alkaen suuret pörssiyhtiöt raportoivat ensimmäisinä toimintansa vaikutuksista uuden EU:n kestävyysraportointidirektiivin (EU Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) mukaisesti . Sääntelyn tavoitteena on tehdä vastuullisuusraportoinnista yhtä kattavaa, vertailukelpoista ja luotettavaa kuin taloudellinen raportointi. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten uusi sääntely vaikuttaa eri kokoisiin yrityksiin? Ja miksi yritysten kannattaisi nähdä CSRD velvoitteen sijaan mahdollisuutena?

Nesteen vastuullisuusraportoinnista vastaava asiantuntija Senja Kuokkanen sekä Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Timo Kaisanlahti kertovat, miten CSRD-raportointi voi parantaa yritysten kilpailukykyä ja vähentää liiketoiminnan negatiivisia vaikutuksia tarjoten samalla yrityksille työkalut tehdä aidosti vastuullisia valintoja. Nesteen Senja Kuokkanen näkee direktiivin tarjoavan yrityksille puhtaan raportointivelvoitteen lisäksi myös mahdollisuuksia, oli sitten kyseessä parempi läpinäkyvyys omaan liiketoimintaan tai työkaluja tiedolla johtamiseen.

Kaksoisolennaisuus luo perustan raportoinnille

Kaksoisolennaisuuden (double materiality) vaatimus on yksi CSRD:n keskeisistä uudistuksista perinteiseen vastuullisuusraportointiin. Yritysten on raportoitava sekä omista vaikutuksistaan ympäristöön ja yhteiskuntaan että ulkoisten tekijöiden vaikutuksista omaan toimintaansa. Tämä periaate tuo raportointiin strategista syvyyttä, joka auttaa yrityksiä tunnistamaan liiketoimintansa riskejä ja mahdollisuuksia pitkällä aikavälillä.

”Kaksoisolennaisuuden periaatteiden juurruttaminen yrityksen ajatteluun on avainasemassa. Kun kaksoisolennaisuusarviointi tehdään hyvin, se palvelee muitakin tarpeita kuin pelkkää raportointia.”

Raportointi koskee kaikkia yrityksiä, suoraan tai epäsuorasti

Vaikka CSRD:n velvoitteet koskevat ensivaiheessa suuria yrityksiä, vaikutukset voivat epäsuorasti näkyä näiden yritysten koko arvoketjussa. Kun suuryritysten raportointivaatimukset ja raportoitavan datan laatuvaatimukset tiukentuvat, myös alihankkijoiden ja toimittajien odotetaan tuottavan tarkempaa tietoa. Tämä tarkoittaa, että myös monien pienempien yritysten tulee alkaa hahmottaa omia vastuullisuusvaikutuksiaan.

Senja Kuokkanen kuitenkin rauhoittelee, että pienemmiltä yrityksiltä ei odoteta heti täydellistä tietämystä. ”Tärkeintä on, että kaikki yritykset ymmärtävät oman liiketoimintansa vaikutukset ja mahdollisuudet vastuullisuuden näkökulmasta. Pienissäkin yrityksissä on tärkeää keskittyä saamaan yritysvastuun perusteet kuntoon, ja siinä maalaisjärkinen lähestyminen on hyvä lähtökohta.”

Asenne ja oikeat työkalut helpottavat raportoinnissa

Nesteellä vastuullisuusraportointi on ollut jo vuosikymmeniä osa yrityksen toimintaa. CSRD tuo mukanaan uusia vaatimuksia, ja kuten muussakin raportoinnissa, datan on oltava tarkkaa ja varmennettavissa - siihen on suhtauduttava yhtä ammattimaisesti kuin taloudelliseen raportointiin. ”Koko raportin sisältö on nyt varmennuksen piirissä, ja sen myötä datan laatuun ja prosessien tarkkuuteen kohdistuu myös aivan uudenlaisia odotuksia”, Kuokkanen kertoo.

Raportointiprosessien sähköistäminen ja manuaalisen työn vähentäminen ovat avainasemassa, jotta kokonaisuutta voidaan hallita tehokkaasti. On myös tärkeää varmistaa, että kaikki keskeistä dataa tuottavat tai hallinnoivat tahot yrityksessä ovat tietoisia uusista raportointivaatimuksista. Lisäksi oikeiden työkalujen avulla yritykset voivat kerätä ja hallita päästödataansa luotettavasti, mikä helpottaa siirtymää CSRD:n vaatimukset täyttävään raportointiin.

Esimerkiksi Neste tukee yrityksiä tarjoamalla päästöraportointia helpottavia palveluita, kuten uudistetun Neste MY Hiilijalanjälki -työkalun ja uuden Neste Päästöraportointi työmaille -palvelun.

Vaikka alkuun pääseminen voi tuntua työläältä, raportoinnin hyödyt kasvavat ajan myötä. Laadukas ja ajantasainen data ei ole vain sääntelyn vaatimus, vaan sen avulla voi myös tehostaa liiketoimintaa. ”Yritysraportoinnissa suunta on selvä: laadukas, ajantasainen data on tulevaisuudessa välttämättömyys.”

Vastuullisuus antaa valmiuksia kohdata tulevaisuuden haasteet

Senja Kuokkasen neuvo yrityksille, jotka vasta aloittavat valmistautumisen CSRD:hen, on selkeä: ”Älkää odottako. Raportointivelvollisuus on laaja, ja siihen valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa. Sitä mitä mitataan, on helpompi johtaa. Laadukas raportointi vahvistaa yrityksen resilienssiä ja tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa riskien ohella uusia liiketoimintamahdollisuuksia.”

Kun vastuullisuus integroidaan osaksi strategiaa ja prosesseja, yrityksillä on paremmat valmiudet kohdata tulevaisuuden haasteet – oli kyse päästöistä, mahdollisista ihmisoikeusriskeistä arvoketjussa tai muista vastuullisuuskysymyksistä.

”Kyse ei ole vain raportoinnista, vaan kokonaisvaltaisesta ymmärryksestä omasta liiketoiminnasta ja sen vaikutuksista – ja sitä kautta myös kilpailukyvyn vahvistamisesta.”

Yrityksiltä vaaditaan uudenlaista läpinäkyvyyttä

Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Timo Kaisanlahti kuvaa CSRD:tä sääntelyuudistuksena, joka muuttaa yritysten toimintatapoja perusteellisesti. Kaisanlahden työnä ministeriössä on ollut saattaa CSRD-direktiivi osaksi suomalaista lainsäädäntöä.

”CSRD:n keskeinen tavoite on lisätä yritysten vertailukelpoisuutta. Kun raportointimuoto on kaikille yhtenäinen, yritykset voivat paremmin asemoida itsensä markkinoilla ja suhteuttaa toimintaansa muihin toimijoihin”, Kaisanlahti sanoo.

Tämä yhdenmukaisuus auttaa yrityksiä rakentamaan luottamusta sijoittajiin ja asiakkaisiin, mutta se myös edellyttää perusteellista valmistautumista ja uusia käytäntöjä.

Kaisanlahti toimii myös Kirjanpitolautakunnan puheenjohtajana, ja hän korostaa, että CSRD:n yksityiskohtaiset raportointistandardit ovat keskeinen väline viherpesun torjumisessa. Lainsäädäntö antaa raportoinnille raamit, mutta standardit määrittävät tarkasti, mitä tietoja yritysten on raportoitava ja varmistavat tiedon luotettavuuden.

”Raporttien varmennus on tärkeä osa kokonaisuutta. Tilintarkastajat arvioivat, vastaavatko raportit sääntelyn vaatimuksia ja ovatko luvut luotettavia. Eivät he jokaista yksittäistä lukua tarkista, mutta he haluavat tietää, mistä ja miten tieto on kerätty.”

CSRD ohjaa pääomia vastuullisille yrityksille

CSRD ei ole yksittäinen direktiivi, vaan osa EU:n laajempaa pyrkimystä ohjata pääomavirtoja kohti kestävää liiketoimintaa. Pahimmillaan raportointivelvoitteen laiminlyönti voi johtaa jopa yrityksen rahoituksen vaarantumiseen.

”Rahoituslaitokset, kuten pankit ja sijoitusrahastot, joutuvat itsekin raportoimaan toimintansa vihreydestä. Tämä tarkoittaa, että yritykset, jotka eivät raportoi kestävyydestään, voivat kohdata korkeampia rahoituskustannuksia tai jopa vaikeuksia saada rahoitusta”, Timo Kaisanlahti selventää.

Raportointi ei ole pelkkä lisäkustannus, vaan se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden erottautua kilpailussa. ”Yritykset, jotka panostavat raportointiin ja läpinäkyvyyteen, voivat parantaa asemaansa arvoketjussa ja houkutella sijoittajia, jotka etsivät vastuullisia kohteita.”

Globaalissa mittakaavassa tämä voi johtaa jopa arvoketjujen siirtymiseen lähemmäs, jos kaukaisten toimijoiden raportointi osoittautuu liian hankalaksi tai kalliiksi.Kun yritykset tekevät raportoinnin kunnolla nyt, ne ovat valmiimpia kohtaamaan myös tulevaa sääntelyä.

”Kun CSRD-raportointi hoidetaan nyt asianmukaisesti, on EU:n yritysvastuudirektiivi helppo ottaa haltuun”, Kaisanlahti summaa. CSRD lyhyesti EU:n Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli kestävyysraportointidirektiivi velvoittaa yrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan osana vuosikertomustaan. Vuodesta 2024 eteenpäin CSRD velvoittaa kaikkia suuria pörssiyhtiöitä raportoimaan vastuullisuudestaan uuden standardin mukaisesti. Tämän jälkeen direktiivi etenee vaiheittain. Vuonna 2025 raportointivelvollisuus laajenee kaikkiin yrityksiin, jotka täyttävät kaksi kolmesta kriteeristä. Suomessa sovelletaan seuraavia rajoja: - Yli 250 työntekijää - Yli 40 miljoonan euron liikevaihto tai - Yli 20 miljoonan euron tase