Onko työpaikkalataus kannattava investointi yrityksille? Opas ROI:n, infrastruktuurin ja operatiivisten mallien hallintaan

Ajoneuvokannan sähköistyessä yritysten päätöksentekijöiden sekä kaupallisten kiinteistöjen omistajien on tehtävä investointipäätös: kannattaako työpaikkalataukseen investoida? Useimmissa  organisaatioissa vastaus on kyllä.

Kun työpaikkalataus on räätälöity vastaamaan organisaation nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita, se voi tuottaa hyvän sijoitetun pääoman tuoton (ROI). Työpaikkalataus palvelee  erityisen hyvin yrityksiä ja organisaatioita, joiden työntekijät tai vierailijat pysäköivät kohteessa pitkäaikaisesti, eli yli kolmen tunnin ajan. Ratkaisu on hyödyllinen myös ajoneuvokalustoaan sähköistäville yrityksille sekä kaupallisten kiinteistöjen omistajille, jotka haluavat nostaa kiinteistön arvoa.

Työpaikkalatausinvestoinnin hyöty voi jäädä vähäisemmäksi kohteissa, joissa pysäköintiajat jäävät lyhyiksi, alle 30 minuuttiin, ja mikäli suurteholatausta ei ole käytettävissä. Myös lyhytaikaisissa vuokratiloissa investointia voi olla vaikea perustella, erityisesti jos sähköverkon kapasiteetti on rajallinen.

Useimmille organisaatioille peruste työpaikkalatausinvestoinnille on vahva; ratkaisu tukee yrityksen kaluston sähköistymistä, vähentää kaluston käyttökustannuksia ja voi osaltaan auttaa pienentämään  riippuvuutta fossiilisesta  polttoaineesta. Työpaikkalatauspalvelu voi myös tuottaa suoria energiatuloja* ja se tarjoaa lisäarvoa yrityksen sähköautoilla liikkuvalle henkilöstölle. 

 *Tulot voivat muodostua henkilöstöltä tai vierailijoilta perittävistä latausmaksuista, joilla katetaan energiakustannukset ja mahdollinen palvelumaksu.

Mitä on työpaikkalataus?

Työpaikkalataus tarkoittaa sähköajoneuvojen latausta yrityksen tiloissa tai kiinteistössä.  Työpaikkalatauspalvelun tarjoaminen tarkoittaa luotettavan, yrityksesi tai kiinteistösi tarpeisiin räätälöidyn latausratkaisun käyttöönottoa.

Mikä latauslaite soveltuu parhaiten työpaikkalataukseen?

Oikean lataustehon valinta ja järjestelmän mitoitus pysäköintiaikojen ja käyttötarkoituksen mukaan on avain kustannustehokkaaseen latausratkaisuun.

AC-latauslaitteet (11–22 kW) optimaaliseen työpaikkalataukseen

Ihanteellinen ratkaisu 6–12 tunnin lataustarpeisiin.  Palvelee  työpäivän aikana tapahtuvaa latausta sekä kuljetuskaluston yön yli -latausta.kseen ilman tarpeettomia sähköliittymän kapasiteettimaksukorotuksia.

DC-latauslaitteet (50–150 kW) operatiiviseen käyttöön ja vieraspysäköintiin

Soveltuu nopeampaan 20–90 minuutin lataukseen erityisestivarikoilla, teollisuusterminaaleissa ja lyhytaikaisessa vieraspysäköinnissä.

DC-suurteholataus (yli 150 kW) julkiseen ja läpiajoliikenteeseen

Mahdollistaa erittäin nopean, 10-20 minuutin täydentävän latauksen. Suurteholataus palvelee ensisijaisesti julkista latausverkostoa ja raskasta liikennettä ennemmin kuin pitkäaikaista kiinteistöpysäköintiä.

Miksi yritykset investoivat sähköautojen latausinfraan? 

Edelläkävijäyrityksille investointi latausinfrastruktuuriin on osa liiketoimintastrategiaa, ja ratkaisu, joka voi osaltaan auttaa pienentämään organisaation riippuvuutta fossiilisesta  polttoaineesta.

Yrityslatausinvestoinnin hyödyt:

• Tukee yrityksen ajoneuvokaluston sähköistämistä Yrityksen kuljetuskaluston, kuten  pakettiautojen tai yrityksen yhteiskäyttöautojen sähköistäminen pienentää pitkän aikavälin operatiivisia kuluja ja energiakustannuksia.

• Helpottaa sähköautolla liikkuvien yrityksen työntekijöiden arkea Tuo lisäarvoaerityisesti kaupunkiympäristössä asuville työntekijöille, joilla ei ole mahdollisuutta sähköauton kotilataukseen. 

• Lisää kiinteistön arvoa ja vierailijakokemusta Työpaikkalatausmahdollisuuden tarjoavat  kiinteistöt ovat vuokralaisen näkökulmasta kiinnostavia kohteita ja palvelulla voi olla sitouttava vaikutus. Latauspalvelu voi parantaa myös kiinteistön vierailijakokemusta.

Työpaikkalatauksen budjetointiopas yrityksille ja kiinteistönomistajille  

Työpaikkalatausratkaisun taloudellisen kannattavuuden arviointi edellyttää selkeää käsitystä sen  koko elinkaaren kustannuksista; kulut kannattaa jakaa alkuinvestointeihin (CAPEX) ja jatkuviin, operatiivisiin kuluihin (OPEX). Eri kustannuserien hahmottaminen helpottaa sopivan rahoitus- ja palvelumallin valintaa. 

Vaivaton ja kustannuksiltaan ennakoitava kokonaisratkaisu

Työpaikkalatauspalvelun voi hankkia vaivattomasti palvelu- tai leasing-mallilla. Neste Yrityslataus -palvelu on avaimet käteen -ratkaisu, joka kattaa latauspalvelun suunnittelun, asennuksen, operoinnin ja huollon kiinteällä kuukausimaksulla. Ratkaisun käyttöönotolla vältät suuret alkuinvestoinnit. 

Palvelut

Neste Yrityslataus -palvelun kohderatkaisut ja rakentaminen

Lue lisää

Työpaikkalatauksen ROI ja arvonluonti

Neste Yrityslataus -palvelu on työpaikkalatausratkaisu, jonka käyttöön ottamalla saat yrityksellesi mitattavaa arvoa sähkönmyynnistä saatavina suorina tuloina ja automaation myötä syntyvänä ajansäästönä. 

ROI ja arvonluonti

Työpaikkalatauksen kannattavuuden arviointi Suomessa: esimerkkilaskelma

Työpaikkalatausratkaisun taloudellista kannattavuutta voidaan arvioida esimerkkilaskelman avulla. Se tarjoaa kehyksen, johon voi täyttää tiedot yrityksen tämän hetken lataussähkön  ökustannuksista, lataushinnoistatoja, olettaman lataustarpeesta sekä  olennaiset tiedot työpaikkalataustoimittajien tarjouksista. Esimerkissä ei oteta kantaa latausoperaattoreiden hintoihin, palvelumaksuihin tai kaupallisiin ehtoihin eikä se takaa tiettyä taloudellista lopputulosta. Työpaikalatauksen todelliset kustannuksetkustannukset vaihtelevat riippuen kohteen olosuhteista, käytöstä, sähkökustannuksista, kaupallisista ehdoista ja muista käyttökertoimista.

Vertailukelpoisuuden vuoksi taloudelliset laskelmat esitetään yleensä ilman arvonlisäveroa, jotta toiminnan kannattavuutta voidaan arvioida mahdollisimman selkeästi. Sovellettava arvonlisäverokäsittely on harkittava erikseen organisaation olosuhteiden mukaisesti.

Vaihe 1: Arvioi vuotuinen latausmäärä

Ensimmäinen vaihe työpaikkalatauksen taloudellisen kannattavuuden arvioinnissa on arvioida sähkön määrä, jonka kohteen odotetaan toimittavan.

Työpaikan latausmalli voi perustua kolmeen päämuuttujaan:

Vuotuinen latausmäärä = latauskerrat päivässä × keskimääräinen kWh per latauskerta × työpäivät vuodessa

Keskeinen huomio on, että latausmäärän tulee perustua odotettuun käyttöön eikä latausinfrastruktuurin teoreettiseen teholuokitukseen.

Vaihe 2: Arvioi latauspalvelun tulot

Kun odotettu latausmäärä on määritetty, seuraava vaihe on arvioida latauspalvelun tuottama tuotto. Peruslaskelma on:

Latauspalvelun tulot = myyty sähkö (kWh) × lataushinta (€ / kWh)

Työpaikan latauspalvelulla voi olla erilaisia hinnoittelurakenteita eri käyttäjäryhmille. Esimerkiksi organisaatio voi soveltaa yhtä alennettua hintaa työntekijöille ja toista vierailijoille tai julkisille käyttäjille. Laskelma voidaan siten jäsentää seuraavasti:

Latauksen kokonaistuotto = työntekijöiden latauksen tuotto + vierailijoiden/julkisten käyttäjien latauksen tuotto

Vaihe 3: Arvioi sähkökustannus

Seuraava merkittävä käyttökustannus on latausinfrastruktuurin kuluttama sähkö. Peruslaskelma on:

Sähkökustannus = latausmäärä (kWh) × sähkökustannus (€ / kWh)

Työpaikan latausaseman todellinen sähkökustannus voi kuitenkin olla monimutkaisempi kuin pelkkä energian hinta. Riippuen kohteen sähkösopimuksesta ja verkkoliitännästä, asiaan liittyviä kustannuksia voivat olla:

• Sähköenergia

• Jakelu- ja verkkokustannukset

• Sähköverot

• Muut toimittajamaksut

• Kysyntään liittyvät kustannukset, jos sovellettavissa

Virallisia sähkön hintatilastoja voidaan käyttää vertailukohtana taloudellista mallia kehitettäessä Suomessa. Tilastokeskus julkaisee sähkön hintatietoja kuluttajatyypeittäin, mukaan lukien yritys- ja konserniasiakkaat. Sopivin vertailukohta tulisi valita kohteen ja sen sähkösopimuksen ominaispiirteiden perusteella. 

Mallinnustarkoituksiin:

Vuotuinen sähkökustannus = vuotuinen latausmäärä × sovellettava sähkökustannus per kWh

Tuloksena olevaa lukua tulisi pitää vertailukohtana pikemmin kuin taattuna sähkökustannuksena tietylle latauskohteelle. Todelliset kustannukset voivat vaihdella sijainnista toiseen johtuen eroista sähkösopimuksissa, verkkomaksuissa, kulutusprofiileissa ja muissa kohteen erityisissä tekijöissä.

Vaihe 4: Huomioi latausinfrastruktuuri ja palvelukustannukset

Työpaikkalataus voidaan toteuttaa useilla kaupallisilla malleilla. Organisaatio voi esimerkiksi ostaa latauslaitteiston suoraan, liisata tai rahoittaa infrastruktuurin, tai käyttää latauspalvelumallia (charging-as-a-service). Taloudellisen mallin tulisi heijastaa harkittavaa kaupallista rakennetta.

Latauspalvelumallissa (charging-as-a-service), latausoperaattori voi tarjota infrastruktuurin ja siihen liittyvät palvelut sovittua toistuvaa maksua vastaan.

Sopimuksesta riippuen palvelu voi sisältää jonkin yhdistelmän seuraavista:

• Latauslaitteisto

• Laitteiston rahoitus tai leasing

• Latauksenhallintaohjelmisto

• Etävalvonta

• Yhteydet

• Huolto

• Tekninen tuki

• Ohjelmistopäivitykset

Palvelun tarkka laajuus tulisi aina vahvistaa sovellettavan kaupallisen sopimuksen perusteella. Asennukseen liittyvät kustannukset saattavat tarvita mallintamista erikseen, mihin voi sisältyä sähköasennus, kaapelointi, maa- ja perustustyöt, verkkoliitäntä ja kohteen valmistelu. Toistuvan palvelumaksun ei tulisi siksi automaattisesti olettaa kattavan kaikkia työpaikan latausinfrastruktuurin perustamiseen liittyviä kustannuksia.

Vaihe 5: Laske toiminnallinen ylijäämä

Kun latauksen tuotto ja käyttökustannukset on arvioitu, toiminnallinen tuotto voidaan laskea.

Toiminnallinen ylijäämä = latauksen tuotto − sähkökustannus − infrastruktuuri/palvelukustannus − muut käyttökustannukset

Toiminnallinen ylijäämä voidaan laskea kuukausi- tai vuositasolla.

Asiakkuus

Tule asiakkaaksi

Lue lisää

Vaihe 6: Arvioi: Tee pitkän aikavälin taloudellinen arvio

Pidemmän aikavälin arvioinnissa samaa metodologiaa voidaan soveltaa useamman vuoden ajanjaksolla. Tämä lähestymistapa kuitenkin olettaa, että keskeiset muuttujat pysyvät vakioina koko ajanjakson. Kattavamman viiden vuoden taloudellisen mallin tulisi ottaa huomioon mahdolliset muutokset seuraavissa:

• Latauksen käyttö

• Lataushinnat

• Sähkökustannukset

• Palvelukustannukset

• Huoltovaatimukset

• Maksu- ja transaktiokustannukset

• Verokäsittely

• Laitteiden vaihto

• Rahoituskustannukset

• Alkuperäiset asennuskustannukset

Jos työpaikkalatauksen hankinta edellyttää sen käyttöönottoa edeltäviä investointeja, nämä tulisi myös sisällyttää laskelmaan. Se tarjoaa tarkemman arvion kuin vain yhden vuoden toiminnallisen tuloksen kertominen usealla vuodella.

Vaihe 7: Ymmärrä ero käyttökatteen ja ROI:n välillä

Positiivinen toiminnallinen ylijäämä ei yksinään tarkoita, että investoinnin ROI olisi positiivinen. ROI edellyttää, että sekä investointi että siihen liittyvät kustannukset on määritelty selkeästi.

Työpaikan latausprojektissa "investointikustannuksen" määrittely riippuu kaupallisesta mallista. Jos infrastruktuuri tarjotaan lataus palveluna -mallilla, perinteistä etukäteistä laiteinvestointia ei välttämättä tarvita lainkaan. Sen sijaan toistuvista palvelukustannuksista tulee keskeinen osa taloudellista arviointia. Tästä syystä organisaatioiden tulisi erottaa toiminnan ylijäämä ja ROI toisistaan.

Työpaikan latauksen taloudellisen arvioinnin lähtötiedot

Ennen investointipäätöstä organisaation kannattaa kerätä seuraavat lähtötiedot työpaikan latauksen taloudellista arviointia varten:

Asiantuntijan vinkit onnistuneeseen työpaikkalataukseen 

Onnistunut työpaikkalatausratkaisun hankinta vaatii muutakin kuin latausasemien asennuksen. Huolellinen suunnittelu, skaalautuva teknologia ja luotettava ylläpito varmistavat investoinnin pitkäaikaisen arvon.

• Suunnittele kasvun mukaan: Sähköautojen määrän kasvaessa myös lataustarpeet muuttuvat. Infrastruktuurin suunnittelu tulevat laajennustarpeet huomioiden vähentää merkittävästi myöhempiä muutos- ja investointikustannuksia.

• Optimoi olemassa oleva sähkökapasiteetti: Nykyaikaiset ratkaisut käyttävät dynaamista kuormanhallintaa (Dynamic Load Management, DLM), joka tasapainottaa lataustehon kiinteistön muun sähkönkulutuksen mukaan. Tämä ehkäisee ylikuormitusta ja vähentää tarvetta kalliille sähköverkon laajennuksille.

• Valitse operatiivisia tarpeita vastaava teknologia: Suurteho-DC-lataus sopii logistiikalle, jossa vaaditaan kaluston nopeaa kiertoa. Toimistoympäristöissä, joissa ajoneuvot ovat pysäköityinä pidempiä aikoja, 11–22 kW AC-lataus on yleensä kustannustehokkain ratkaisu.

• Valitse hallittava latausjärjestelmä: Verkossa toimivat latauslaitteet mahdollistavat keskitetyn hallinnan, reaaliaikaisen seurannan, raportoinnin ja etäpäivitykset. Näin latauksen hallinta, seuranta ja raportointi onnistuvat keskitetysti, mikä tehostaa operointia ja parantaa näkyvyyttä latauksen käyttöön.

• Suunnittele käyttöasteen, älä pelkästään kapasiteetin, mukaan: Työpaikkalatauksen liiketoiminnallinen ja taloudellinen arvo riippuu pitkälti siitä, kuinka aktiivisesti latauspisteitä käytetään. Odotettavissa olevien lataustapahtumien, latauskertakohtaisen energiankulutuksen ja sähköajoneuvojen yleistymisen arviointi varmistaa, että infrastruktuuri on oikein mitoitettu ja tukee vahvempaa liiketoimintaperustetta.

• Priorisoi palveluvarmuutta: Proaktiivinen etävalvonta ja ammattimainen tekninen tuki maksimoivat käyttöasteen ja varmistavat sujuvan käyttäjäkokemuksen.

Ammattimaisesti toteutettu ja hallinnoitu työpaikkalatausratkaisu yksinkertaistaa järjestelmän käyttöönottoa, päivittäistä hallintaa sekä mahdollista tulevaa laajentamista. Neste Yrityslataus yhdistää älykkään latausteknologian, skaalautuvan infrastruktuurin ja asiantuntijatuen, auttaen yrityksiä ottamaan käyttöön ja hallinnoimaan työpaikkalatausta tehokkaasti ja luotettavasti.

Kiinnostuitko yrityksellesi räätälöidystä työpaikkalatausratkaisusta? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja pyydä tarjous.

Asiakkuus

Haluatko keskustella asiantuntijan kanssa?

Jätä yhteydenottopyyntö