Käyttöturvatiedotteiden lähetyksessä virhe
Hyvä asiakkaamme, käyttöturvatiedotteiden lähetyksessä on ilmennyt valitettava virhe ja korjaustoimenpiteet ovat käynnissä. Pahoittelemme tilannetta ja pyrimme korjaamaan tilanteen pikimmiten.
Vastuullisuus
3 minuutin lukuaika
Mitä scope 3 -päästöt ovat ja miten yritykset voivat vaikuttaa niihin?
Pariisin ilmastosopimuksen* myötä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tarve ja toimet, joilla maapallon lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen, ovat tulleet entistä kiireellisemmiksi. Jotta yritykset voivat seurata ja raportoida päästöjään uskottavasti, GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol) tarjoaa viitekehyksen, joka määrittelee erityyppiset päästöt yrityksen toiminnoissa ja arvoketjuissa. Nykyään huomio kohdistuu yhä enemmän niin kutsuttuihin scope 3 -päästöihin, joita syntyy esimerkiksi liikematkustuksesta. Mutta tiedätkö, mitä ne ovat ja miten niihin voi vaikuttaa?
Mitä scope 3 -päästöt ovat käytännössä?
Scope 3 -päästöt sisältävät yrityksen arvoketjun epäsuorat päästöt, jotka syntyvät muun muassa
tavaroiden ja palveluiden kuljetuksesta ja jakelusta
jätteiden tuottamisesta
liikematkustamisesta
työntekijöiden työmatkoista
tuotteiden käytöstä ja hävittämisestä
organisaation tekemistä sijoituksista.
Sen sijaan scope 1- ja scope 2 -päästöt rajoittuvat kapeammin:
Scope 1 -päästöt ovat yrityksen toiminnasta aiheutuvia suoria päästöjä, jotka syntyvät yrityksen omistamista tai hallinnoimista lähteistä. Näitä ovat esimerkiksi polttoaineiden poltosta syntyvät päästöt mukaan lukien yrityksen omistamien ja hallinnoimien ajoneuvojen ja työkonekaluston päästöt sekä sen teollisissa prosesseissa ja omassa valmistustoiminnassa syntyvät päästöt.
Scope 2 -päästöt ovat epäsuoria päästöjä, jotka liittyvät organisaation ostaman sähkön, höyryn, lämmityksen ja jäähdytyksen kulutukseen.
Miksi yritysten täytyy keskittyä scope 3 -päästöihin – ja miten ne voivat tehdä sen?
Noin 75 prosenttia yritysten tuottamista päästöistä kuuluu scope 3 -luokkaan. Scope 1- ja 2 -päästöjen vähentäminen on edelleen tärkeää, mutta on selvää, että jos yritykset ovat todella sitoutuneet pienentämään kokonaishiilijalanjälkeään niiden täytyy kiinnittää huomio myös niiden arvoketjuissa syntyviin päästöihin.
Se on myös liiketaloudellisesti järkevää. Kun yritys auttaa arvoketjunsa muita toimijoita vähentämään scope 3 -päästöjä ja saavuttamaan ilmastotavoitteita, niistä tulee kiinnostavampia vastuullisuuteen panostavien kuluttajien ja myös sijoittajien silmissä.
Scope 3:n laajuus voi tuntua ylivoimaiselta, mutta hyvä lähtökohta on GHG Protocol Corporate Value Chain (scope 3) Accounting and Reporting -standardi.
Standardi jakaa scope 3 -päästöt 15 kategoriaan, mikä auttaa yrityksiä tunnistamaan alueet, joilla ne voivat vaikuttaa eniten ja saavuttaa nopeimmin tuloksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Se luo samalla tasapuoliset pelisäännöt tukemaan kumppanuuksia ja yhteistyötä.
Case: Liikematkustus ja kuljetukseen liittyvät scope 3 -päästöt
"Vilkas liikematkustaminen kasvattaa merkittävästi suurten organisaatioiden scope 3 -päästöjä", sanoo Thomas Bock, Senior System Manager, International Sustainability & Carbon Certification (ISCC).
"Lentämättä jättämisen lisäksi paras tapa vähentää päästöjä on käyttää uusiutuvaa lentopolttoainetta, SAF:ia", hän lisää.
Nesteen Suomen ja Baltian yritysasiakasmyynnistä vastaava johtaja Joni Pihlström on samaa mieltä.
"Lentomatkustaminen ja kuljettaminen ylipäätään tuottavat selvästi merkittävän osan scope 3 -päästöistä. Kompensointi eli käytäntö, jossa yritys hyvittää hiilipäästönsä rahoittamalla vastaavan päästövähenemän muualla on ollut aikaisemmin suosittua. Uusiutuva energia on kuitenkin nousemassa yhä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi, koska sen käyttö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sen sijaan, että päästöjä kompensoitaisiin yrityksen arvoketjun ulkopuolella."
Liikematkustuksen lisäksi myös tiekuljetuksissa voidaan Pihlströmin mukaan saavuttaa merkittäviä scope 3 -päästövähennyksiä helposti.
"Tiekuljetusten kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollista vähentää välittömästi uusiutuvan dieselin avulla, joka voidaan ottaa käyttöön olemassaolevassa kalustossa, oli kyseessä kuorma-autot, laivat tai junat. Hyvä ensimmäinen askel olisi valita toimittajia ja logistiikkayrityksiä, jotka ovat siirtyneet uusiutuvaan dieseliin tai sähkökäyttöiseen kalustoon", Pihlström sanoo.
* Sopimus solmittiin 12. joulukuuta 2015, ja se astui voimaan 4.11.2016. Pariisin ilmastosopimus täydentää vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta.
