Vastuullisuus
4 minuutin lukuaika
Nesteen asiakaskyselyn tulokset tarjoavat näkymän päästöraportoinnin nykytilaan suomalaisissa yrityksissä
Uudet päästöraportoinnin säädökset muuttavat kuljetusalan toimintaympäristöä yhtenäistäen pelikenttää. Vapaaehtoinen päästöraportointi voi tarjota kilpailuetua ja avata ovia uusiin asiakkuuksiin. Nesteen tuore asiakaskysely tarjoaa näkymän päästöraportoinnin nykytilaan suomalaisissa yrityksissä.
Suurten yritysten vanavedessä yritysvastuusta on tulossa strategisempi osa liiketoimintaa myös pienten ja keskisuurten edelläkävijäyritysten joukossa. EU- lainsäädäntö ja asetukset toimivat työn ohjaavana kehyksenä. Kestävyysraportointidirektiivi CSRD velvoittaa suuret yritykset raportoimaan koko arvoketjunsa vaikutuksista, ja useat yrtiykset ovat sitoutuneet myös vapaaehtoisiin viitekehyksiin, kuten Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi), joka asettaa tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet. Nesteen päästöraportointia koskevaan asiakaskyselyyn keväällä 2026 vastanneista yrityksistä (n 421) 10 % on sitoutunut SBTi- tavoitteisiin.
Kuljetusten päästölaskentaa keskittyvä ja kesäkuun 1. päivä 2026 voimaan astunut CountEmissionsEU-asetus puolestaan perustuu vuonna 2023 julkaistuun kansainväliseen ISO-standardiin ja pyrkii tekemään kuljetusten päästötiedoista vertailukelpoisia kaikissa liikennemuodoissa.
Polttoaineista riippuvaisilla toimialoilla standardoidun päästöraportoinnin käyttöönotosta on tulossa liiketoiminnallinen voimavara, joka lisää riskitietoisuutta ja avaa keskustelua sidosryhmien kanssa. Neste halusi selvittää, missä vaiheessa suomalaiset rakennus-, kuljetus- ja logistiikka-alan yritykset ovat päästöraportoinnin käyttöönotossa ja hyödyntämisessä.
Kyselyn tulos: päästöraportointiin ollaan vasta heräämässä
”Halusimme tietää, missä tilanteessa suomalaiset yritykset ovat kalustoonsa liittyvässä päästöraportonnissa, kun CountEmissionsEU-asetus on astunut voimaan. Oletimme, että isommat yritykset ovat asetuksesta tietoisempia ja ovat jo rutinoituneita toimintansa kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa pienempien yritysten vielä pohtiessa miten asetus vaikuttaa niiden liiketoimintaan”, kertoo Nesteen Marketing & Services -liiketoimintayksikön päästöraportointipalveluiden kehityspäällikkö Katarina Varteva.
Kysely tavoitti ensisijaisesti logistiikka-, kuljetus- ja rakennusalan pk-yrityksiä. Vastaajista yli 77 % on mikroyrityksiä ja 62 %:lla on korkeintaan viisi ajoneuvoa tai työkonetta kalustossaan. Tulosten mukaan 66 % vastaajista ei raportoi kalustonsa päästöjä lainkaan, ja 68 % ei koe olevansa valmiita CountEmissionsEU:n vaatimuksiin.
”Tulokset kertovat, että tällä hetkellä mikroyrityksissä vain harva näkee päästöraportoinnissa suoraa liiketoiminnallista hyötyä”, Varteva sanoo.
Asiakasvaatimus on tärkeä päästöraportoinnin ajuri
Nesteen asiakaskyselyn vastauksista käy ilmi, että suora asiakasvaatimus nähdään yrityksissä tärkeimmäksi päästöraportoinnin ajuriksi (39 %). Lähes 45 % vastaajista pitää oman kaluston päästöjen seurantaa täysin merkityksettömänä, ja 42 % vastaajista kertoo asiakkaiden kysyvän päästötietoja vain harvoin.
”Vaikka yritys ei itse olisi velvollinen raportoimaan kalustonsa päästöjä, sen asiakkaat voivat olla – ja raportointivaatimukset kasvavat. CountEmissionsEU -asetus on jo voimassa, mutta kyselymme perusteella tietämys siitä on vielä vaatimatonta”, Varteva tiivistää.
Mitä CountEmissionsEU tarkoittaa käytännössä?
Traficomin johtava asiantuntija Heidi Auvinen kuvaa CountEmissionsEU -asetuksen tuovan yhteiset pelisäännöt aiemmin hajanaiselle päästölaskennan ja -raportoinnin kentälle:
”CountEmissions EU -asetus edellyttää ISO 14083 -standardin yhteisen laskentamenetelmän noudattamista. Isoja yrityksiä koskee lisäksi vaatimus laskentamentelmien ja -tulosten todentamisesta, mikä vahvistaa julkaistun päästötiedon luotettavuutta. Toisaalta asetus lupaa laskennan avuksi ja erityisesti pk- ja mikroyritysten valmiuksien tukemiseksi EU-tason päästökerrointietokantoja ja maksutonta laskentatyökalua.”
Auvinen muistuttaa, ettei CountEmissionsEU-asetus itsessään pakota aloittamaan päästölaskentaa. Se asettaa säännöt niille, jotka päättävät sitä tehdä. Epäsuoraa painetta syntyy kuitenkin erityisesti CSRD -direktiivin kautta, kun isompien yritysten raportointivaatimukset valuvat alihankintaketjuissa alaspäin.
Resurssit - raportoinnin pullonkaula
Päästöraportointia koskevan Nesteen asiakaskyselyn mukaan yritysten suurimmat tekniset haasteet liittyvät resursseihin: noin 25 % vastaajista mainitsee sisäisten resurssien puutteen tai liian monta erilaista asiakaskohtaista raportointitapaa, ja lähes 23 % vastaajista nimeää päästödatan kohdistamisen tietyille asiakkaille tai projekteille teknisesti haastavaksi.
SKAL ry:n asiantuntijapalveluiden johtaja Petri Murto tunnistaa saman ilmiön: ”Raportointi lähtee tyypillisesti asiakkaan tarpeesta, ja haasteena on usein se, että eri asiakkaat vaativat keskenään erilaisia raportteja. CountEmissionsEU yhtenäistää raportointia, mutta se ei tarkoita, että raportit syntyisivät itseestään. Ja mitä monimutkaisempi kuljetustehtävä, sitä enemmän se vaatii järjestelmiä taakseen”, Murto sanoo.
Hän muistuttaa, että kuljetuseräkohtainen data on usein liiketoimintasensitiivistä, joten sen luovuttamisessa arvoketjussa tulee olla tarkkana. Murto myös toteaa, ettei hallinnollinen taakka saa kasvaa niin suureksi, että se heikentää pienten kuljetusyritysten toimintaedellytyksiä.
Mahdollisuus erottautua kilpailijoista
Vaikka lähtökohta päästöraportoinnin toteuttamiseksi voi tuntua raskaalta, Auvinen korostaa, että tukea on saatavilla alkuun pääsemiseksi:
”ISO-standardin tulkitseminen ei ole välttämättä, mistä kannattaa lähteä liikkeelle rajallisilla resursseilla. Käytännönläheisiä ohjeita noudattamalla ja yksinkertaisia, olemassaolevia työkaluja käyttäen pääsee alkuun.”
Traficom on tuottanut osana Ilmastoratkausujen vauhdittaja (ACE) -hanketta ja yhteistyössä SKALin kanssa suomenkielisen, nimenomaan pk-yrityksille suunnatun ohjepaketin, joka kertoo päästöraportointiin liittyvän sääntelyn taustoista ja opastaa käytännön liikkeellelähdössä. Neste tukee asiakkaita muutoksessa omilla digitaalisilla palveluillaan. Neste MY Hiilijalanjälki -palvelu auttaa yrityksiä seuraamaan ja raportoimaan Nesteen polttoaineiden ja sähkön kulutuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, ja Rajapintapalvelut mahdollistavat tiedon tuomisen suoraan yrityksen omaan raportointijärjestelmään.
Kaikki haastatellut asiantuntijat näkevät päästölaskennan yrityksille tarjoutuvana mahdollisuutena erottautua. Auvisen mukaan päästöraportointi on kilpailutekijä jo siitä näkökulmasta , että polttoaineen kulutusta ja päästöjä seuraamalla voi tehostaa yrityksen omaa toimintaa ja säästää polttoainelaskussa.
