Perustietoa käytetyistä paistorasvoista – mitä ne ovat ja miten niitä voidaan hyödyntää kiertotaloudessa?
Mitä käytetystä paistorasvasta voidaan valmistaa? Voidaanko autoissa tai jopa lentokoneissa käyttää polttoainetta, joka on valmistettu esimerkiksi ranskanperunoiden uppopaistamisessa syntyvästä jätteestä Miten tästä jätteestä valmistetaan uusiutuvia polttoaineita? Ja miten ilmastopäästöjä voidaan vähentää käytetyillä paistorasvoilla? Näiden kysymysten tiimoilta toimittaja Nick Van Mead jututti Erwan Hemeryä, joka johtaa käytetyn paistorasvan globaalia hankintaa Nesteellä. Neste on johtava uusiutuvan dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen valmistaja.
Mitä ovat käytetyt paistorasvat?
Käytetyt paistorasvat ovat nimensä mukaisesti rasvoja, joita on käytetty ruoan keittämiseen tai paistamiseen. Ne voivat olla peräisin ravintoloista, elintarviketehtaista tai kotitalouksista.
Kun käytetyt paistorasvat kerätään talteen, ne poistetaan jätevirrasta. Muuten ne päätyvät sekajätteeseen tai pahimmillaan viemärijärjestelmään, jolloin ne voivat aiheuttaa suuria ongelmia, josta myös Helsingin Sanomat uutisoi heinäkuussa 2023 ja kertoi tilanteesta Helsingin keskustan, Kluuvin alueella.
Elintarviketurvallisuuden kannalta on tärkeää, etteivät käytetyt paistorasvat päädy takaisin elintarviketuotantoon. Paistorasvaa voidaan käyttää vain määrättyjä kertoja, minkä jälkeen se ei enää täytä elintarvikehygieniavaatimuksia eikä siis sovi enää ihmisravinnoksi.
Mihin käytettyjä paistorasvoja voidaan hyödyntää?
Käytetyistä paistorasvoista voidaan jalostaa uusiutuvia polttoaineita korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Käytetystä paistorasvasta voidaan myös valmistaa raaka-aineita polymeerien ja kemikaalien tuotantoon, joista voidaan siten valmistaa esimerkiksi vastuullisempia, biopohjaisia muoveja.
Käytetyt paistorasvat ja muut jätteet ja tähteet ovat siis tärkeitä, kun vähennämme riippuvuuttamme fossiilisista luonnonvaroista. ”Esimerkiksi Nesteen uusiutuvat tuotteet auttavat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 50–95%* tuotteen elinkaaren aikana verrattuna fossiilisista raaka-aineista valmistettuihin vastaaviin tuotteisiin”, Hemery kertoo.
Miten käytetystä paistorasvasta valmistetaan uusiutuvia tuotteita?
Käytettyä paistorasvaa saadaan eri puolilla maailmaa – Euroopasta Aasiaan ja Yhdysvaltoihin – kaikkialta, missä öljyjä ja rasvoja käytetään ruoanlaittoon ja joissa niitä kerätään kierrätystä ja uudelleenkäyttöä varten. ”Yleensä toimittajat ovat hyvin pieniä – käytetyn paistorasvan tapauksessa on hyödynnettävä monia pieniä virtoja”, Hemery sanoo.
Ravintolat ja elintarvikkeiden tuotantolaitokset varastoivat käytetyn paistorasvan säiliöihin, joista sen keräämiseen erikoistuneet yritykset noutavat rasvan talteen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Neste-konserniin kuuluva Mahoney Environmental kerää käytettyä paistorasvaa 55 000 kohteesta – ravintoloista, stadioneilta, hotelleista, kouluista ja lentokentiltä ja toimittaa käytetyn paistorasvan Nesteen uusiutuvien tuotteiden jalostukseen.
Hemery kertoo prosessista, jossa jäte muutetaan uusiutuvaksi tuotteeksi: ”Ensin käytetty paistorasva puhdistetaan esikäsittely-yksiköissä, jotta epäpuhtaudet saadaan poistettua. Sen jälkeen tämä raaka-aine voidaan jalostaa uusiutuvaksi dieseliksi, uusiutuvaksi lentopolttoaineeksi ja muiksi uusiutuviksi tuotteiksi ainutlaatuisen NEXBTL-teknologiamme avulla.”
Miten varmistetaan käytettyjen paistorasvojen vastuullisuus?
”Nesteellä vastuullinen hankinta on ensiarvoisen tärkeä asia. Nesteelle kelpaavat ainoastaan huolellisesti valittujen kumppanien vastuullisesti tuottamat uusiutuvat raaka-aineet”, Hemery kertoo.
”Nesteen raaka-aineen hankinnasta vastaavat tuntevat hyvin paikalliset markkinat. Lisäksi auditoimme toimittajiamme tarkastaaksemme, että esimerkiksi jäljitettävyyttä, kasvihuonekaasupäästöjä ja varastokirjanpitoa koskevia vaatimuksia varmasti noudatetaan. Teemme Nesteellä myös muita lisätarkastuksia; seuraamme järjestelmällisesti muun muassa vastaanottamamme käytetyn paistorasvan laatua. Sillä varmistetaan, että raaka-ainevastaa vaatimuksiamme.”
Miten käytettyjä paistorasvoja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa?
Aiemmin jätteenä pidetyn tuotteen käyttäminen edistää pyrkimystä vastuullisempaan kiertotalouteen. Hesburgerin ja Nesteen vuonna 2021 käynnistämä yhteistyö on hieno esimerkki kiertotaloudesta. Hesburger-ravintoloissa paistetaan päivittäin tuhansia kiloja ranskanperunoita. Ranskanperunoiden paistamiseen käytetty paistoöljy kerätään talteen, ja sitä käytetään uusiutuvien tuotteiden kuten Neste MY Uusiutuva Diesel™ -polttoaineen valmistuksessa. Myös Hesburger-rekat, jotka kuljettavat raaka-aineita ja materiaaleja ravintoloihin käyttävät uusiutuvaa dieseliä.
”Kiertotalouteen liittyy monia ideoita, joita on mahdollista jatkokehittää. Käytettyä paistorasvaa voitaisiin esimerkiksi kerätä aiempaa enemmän lentoasemien ravintoloista ja kahviloista, jalostaa uusiutuvaksi polttoaineeksi läheisessä jalostamossa ja käyttää sitten uusiutuvana lentopolttoaineena lentoasemalla. Nesteellä on valmisteilla monia tällaisia hankkeita.”
Hemery myöntää, että käytetystä paistorasvasta kilpaillaan raaka-aineena yhä enemmän, mutta hänen mukaansa sen saatavuutta on kuitenkin mahdollista kasvattaa vielä runsaastikin: ”On alueita, joita ei ole vielä hyödynnetty. Suomessa jo kahdeksatta kertaa järjestettävän Kinkkutemppu-kiertotaloustempauksen lisäksi kotitalouksien paistorasvoja ei vielä kerätä laajamittaisesti, joten myös siellä on kasvupotentiaalia.”
”Käytetyn paistorasvan käyttö on lisääntynyt paljon viime vuosina, ja kasvu tulee jatkumaan. On kuitenkin tärkeää muistaa, että se on yksi monista raaka-aineeksi kelpaavista jätteistä ja tähteistä, joita meidän on hyödynnettävä korvataksemme tällä hetkellä käyttämiämme fossiilisia luonnonvaroja ja torjuaksemme ilmastonmuutosta.”
Tekijä:
Nick van Mead on palkittu kaupunkitoimittaja, joka on työskennellyt yli 20 vuotta Guardianissa ja Associated Pressissä ja viimeksi Guardian Citiesin varapäätoimittajana.
Alkuperäiseen englanninkieliseen tekstiin on täydennetty käytettyyn paistoöljyyn ja uusiutuvan raaka-aineen hankintaan liittyvät esimerkit Suomesta.
*) Kasvihuonekaasupäästöjen vähennysprosentti vaihtelee laskentamenetelmän määräävän aluekohtaisen lainsäädännön (esim. EU RED II 2018/2001/EU Euroopassa ja Kalifornian LCFS Yhdysvalloissa) ja tuotteen kullekin markkinalle valmistamiseen käytetyn raaka-ainesekoituksen mukaan.
