“Olen innoissani ja ylpeäkin. Tavoitteenamme on tehdä Porvoon jalostamosta Euroopan vastuullisin jalostamo”, sanoo Sami Oja, joka on työskennellyt Nesteellä 30 vuotta. Yhtiö on johtava uusiutuvan dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen tuottaja sekä polymeerien ja kemikaalien valmistukseen tarkoitettujen uusiutuvien ja kierrätysraaka-aineisiin perustuvien syöttöaineratkaisujen edelläkävijä. Oja kertoo muutoksista Nesteen jalostamolla Porvoon Kilpilahdessa.

“Nämä kunnianhimoiset muutokset tarkoittavat sitä, että koko yhtiöllä on yhteinen strategia ja kaikki liiketoimintayksikkömme voivat työskennellä samoja tavoitteita kohti”, sanoo Oja, joka kuuluu Nesteen Öljytuotteet-liiketoimintayksikön johtoryhmään ja vastaa toimitusketjusta.

Sami Oja kuuluu Nesteen Öljytuotteet-liiketoimintayksikön johtoryhmään ja vastaa toimitusketjusta.

Neste on ollut maailman johtava uusiutuvan dieselin tuottaja siitä lähtien, kun yhtiö kehitti NEXBTL-teknologian 1990-luvulla. Porvoon jalostamolla toimii Nesteen kaksi ensimmäistä NEXBTL-yksikköä, jotka tuottavat edelleen korkealaatuisia uusiutuvia tuotteita 100-prosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista. Samalla kun Neste rakensi kaksi uusiutuvien tuotteiden jalostamoa Rotterdamiin ja Singaporeen, Porvoossa jatkettiin raakaöljyn jalostusta. Yhtiön joustavan muutossuunnitelman mukaisesti Porvoon jalostamo muutetaan asteittain uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen (kuten nesteytetyn jätemuovin) jalostamoksi ja raakaöljystä voidaan luopua 2030-luvun puolivälissä. 

Nesteen päätös Porvoon jalostamon muutoksesta julkistettiin joulukuussa 2023, kun YK:n ilmastokokous COP28 Dubaissa päättyi sopimukseen, jota YK:n ilmastosopimuksen pääsihteeri Simon Stiell kutsui fossiilisten polttoaineiden aikakauden “lopun aluksi”. Vaikka ympäristöaktivistit eivät olleet tyytyväisiä, että ilmastokokouksen lähes 200 maata eivät sopineet fossiilisten polttoaineiden “asteittaisesta irtautumisesta” tai “asteittaisesta vähentämisestä”, lopullista sopimusta “siirtymisestä pois fossiilisista” pidettiin silti historiallisena. Se on myös lähes 30 vuoden ajan järjestettyjen COP-neuvottelujen ensimmäinen solmittu sopimus, jossa fossiiliset polttoaineet mainitaan ilmastokriisin perimmäiseksi syyksi. Sopimuksessa kehotetaan kasvihuonekaasupäästöjen nopeaan ja kestävään vähentämiseen, jotta Pariisin sopimuksen tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna voidaan saavuttaa. Dubaissa allekirjoitetun sopimuksen tarkoituksena on pakottaa valtiot laatimaan kunnianhimoisemmat kansalliset toimintasuunnitelmat vuoteen 2025 mennessä. 

Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 43 prosenttia (vuoden 2019 tasosta) vuoteen 2030 mennessä ja 60 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Voivatko fossiilisia polttoaineita tuottavat yhtiöt muuttua niin, että niistä tulee osa ratkaisua?

Jalostamon uraauurtava muutos

“Nesteen Porvoon jalostamo on yksi Euroopan monipuolisimmista ja edistyksellisimmistä jalostamoista”, sanoo Nesteen Öljytuotteet-liiketoimintayksikön johtaja Markku Korvenranta. “Neste on jo nyt merkittävä toimija siirtymässä kohti fossiilivapaata tulevaisuutta, ja Porvoon jalostamoa koskeva suunnitelmamme auttaa meitä pysymään kehityksen kärjessä.”

Markku Korvenranta on Nesteen Öljytuotteet-liiketoimintayksikön johtaja.

Neste on jo aloittanut öljynjalostamon prosessiyksiköiden muutoksen niin, että raakaöljyn ja uusiutuvien tai kierrätysraaka-aineiden sekoitusta voidaan käyttää raaka-aineiden yhteisprosessoinnissa. Kaksi yhteisprosessointiin sopivaa yksikköä otettiin käyttöön vuonna 2022 ja kolmas viime vuonna. Ne käyttävät tällä hetkellä pieniä mutta merkittäviä määriä uusiutuvia raaka-aineita (noin 5–10 prosenttia kokonaissyötöstä), mutta määrää voidaan lisätä asteittain ajan myötä. Suunnitelmaan kuuluu myös raakaöljyn jalostusyksiköiden muuttaminen täysin uusiutuvien tai kierrätysraaka-aineiden käyttöön. Tänä vuonna on tarkoitus tehdä investointipäätös vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakentamisesta Porvoon jalostamolle. Uuden laitoksen myötä fossiilinen vety voitaisiin korvata jalostamon prosesseissa vihreällä vedyllä sekä luoda mahdollisuus kaukolämmön integrointihankkeeseen yhteistyössä paikallisen energiayhtiön kanssa.

“Olemme aloittaneet hyvissä ajoin, sillä näin monitahoisen jalostamon muuttaminen vie paljon aikaa”, Korvenranta kertoo. “2030- ja 2040-luvuille mennessä pystymme prosessoimaan kaikkein haastavimpia raaka-aineita, kuten esimerkiksi metsätalouden jätteitä. Suuria määriä maa- ja metsätalouden jätteitä ja tähteitä jää hyödyntämättä, sillä vain harva yritys pystyy käsittelemään tämäntyyppistä lignoselluloosabiomassaa. Jätteet ja tähteet voidaan kuitenkin muuntaa arvokkaiksi uusiutuviksi tuotteiksi.”

“Toistaiseksi olemme vielä varhaisessa vaiheessa siirtymässämme. Meillä on mahdollisuus lopettaa raakaöljyn jalostus kokonaan 2030-luvun puolivälissä, mutta suunnitelmamme on joustava, ja voimme edetä geopoliittisen tilanteen, hallitusten tavoitteiden ja asiakkaidemme tarpeiden mukaan.” 

“Olemme edistyneet paljon parin viime vuoden aikana jätemuovin ja uusiutuvien raaka-aineiden osalta”, Oja lisää. “Jätemuovin kemiallisessa kierrätyksessä on valtavasti potentiaalia, ja meillä on kunnianhimoiset tavoitteet lisätä kapasiteettiamme prosessoida nesteytettyä jätemuovia korkealaatuiseksi raaka-aineeksi uusien muovien tuotantoon.”

“Öljynjalostamollamme tuotettujen uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen absoluuttiset määrät ovat vielä vaatimattomia fossiilisiin tuotteisiin verrattuna. Viime vuonna me kuitenkin kaksinkertaistimme prosessoimamme jätemuovin määrän edellisvuoteen verrattuna, ja tulevina vuosina sekä uusiutuvien että kiertotalousratkaisujen määrät kasvavat merkittävästi, kun muutos etenee.”

Voiko öljy- ja kaasuteollisuus oikeasti muuttua?

Vuosi 2023 oli mittaushistorian lämpimin – 1,48 astetta esiteollisen tason yläpuolella. Varoitusten mukaan vuosi 2024 voi olla vieläkin lämpimämpi. Tällä hetkellä öljy- ja kaasuyhtiöt täyttävät yli puolet maailman energiantarpeesta. Voivatko ne olla osa välttämätöntä muutosta?

“Kyllä”, sanoo Christophe McGlade, Head of the Energy Supply Unit Kansainvälisestä energiajärjestöstä IEA:sta ja muutama viikko ennen COP28-ilmastokokousta ilmestyneen The Oil and Gas Industry in Net Zero Transitions -raportin kirjoittaja. “Kokonaisuudessaan öljy- ja kaasuteollisuus on kuitenkin kaukana tavoitteesta. Öljyn- ja kaasuntuottajien osuus puhtaan energian investoinneista maailmanlaajuisesti on vain 1 prosentti – josta yli 60 prosenttia tulee vain neljältä yhtiöltä. Suurin osa alasta ei ole sitoutunut merkittävällä tavalla nettonollatavoitteeseen. Yhtiöiden on muututtava, jos ne haluavat olla yhtä suuri osa energiajärjestelmää kuin nykyään.”

McGlade sanoo, että vaikka varsinaista muutossuunnitelmaa ei ole olemassa, öljyn ja kaasun tuotanto, kuljetus ja jalostus aiheuttavat 15 prosenttia maailman energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. “Se on valtava määrä, joka vastaa Yhdysvaltojen kaikkia energiaan liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä.”

“Alalla voitaisiin tehdä paljonkin – lähinnä metaanipäästöjen osalta”, hän lisää. 

Käytännössä yrityksille, jotka vastaavat suurimmasta osasta maailman öljyn- ja kaasuntuotantoa, ei kuitenkaan ole asetettu edes päästövähennystavoitteita. Tämä osoittaa tarvittavan muutoksen mittakaavan.

Nykyisessä tilanteessa IEA arvioi öljyn ja kaasun kysynnän saavuttavan huippunsa 2020-luvun loppuun mennessä, mutta kysynnän lasku ei riitä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä 1,5 asteeseen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi, että energiasektori saavuttaisi maailmanlaajuisesti nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaisi öljyn ja kaasun käytön vähentämistä 75 prosentilla. 

On tärkeää huomata, että edes tässä parhaassa skenaariossa ei oleteta, että öljyn- ja kaasuntuotanto loppuisi kokonaan. IEA:n mukaan jopa 1,5 asteen skenaariossa vuonna 2050 tuotettaisiin vielä öljyä noin 24 miljoonaa tynnyriä päivässä ja kaasua 920 miljardia kuutiometriä. “Kaikki tuottajat eivät kuitenkaan voi olla niiden joukossa, jotka valmistavat näitä jäljelle jääviä fossiilisia tuotteita”, McGlade huomauttaa. “Monet sanovat jatkavansa tuotantoa siirtymävaiheessa ja sen jälkeen, mutta kaikki eivät voi olla oikeassa.”

McGladen mukaan myös suurten öljy- ja kaasuyhtiöiden valtava asiantuntemus on voimavara, jota olisi hyödynnettävä matkalla kohti nettonollapäästöjä. ”Puhtaan energian teknologioita ovat esimerkiksi syvänmeren tuulivoimalat, maansisäistä lämpöä hyödyntävät toiminnot, porausreiät, kartoitus, biopolttoaineiden käsittely sekä hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi. Jos aiomme saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä, on ratkaisevan tärkeää, että hyödynnämme näiden yritysten osaamista ja resursseja. Ne tietävät, miten asiat tehdään.” 

Maailmanlaajuinen siirtymä uusiutuviin energiaratkaisuihin: olemmeko oikealla tiellä?

On selvää, että meillä on edessämme pitkä ja haastava matka fossiilittomaan tulevaisuuteen – tai edes tulevaisuuteen, jossa fossiilisen energian käyttöä on rajoitettu riittävästi, jotta ilmaston lämpeneminen pysyy hallinnassa. Kaksi seuraavaa COP-ilmastokokousta pidetään suurissa öljyntuottajamaissa: vuoden 2024 marraskuussa Azerbaidžanissa, joka on yksi öljyteollisuuden synnyinmaista, ja vuonna 2025 Brasiliassa, Latinalaisen Amerikan suurimmassa öljyntuottajamaassa. Voimmeko odottaa kipeästi kaivattuja toimia fossiilisesta energiasta luopumiseksi?

Arvostelijoiden mielestä COP28-kokouksen sopimuksen sanamuotoa lievennettiin puhumalla “siirtymisestä pois fossiilisista”. McGlade suhtautuu kuitenkin tulevaisuuteen luottavaisesti: “[COP28-sopimuksen] kieli on edelleen hyvin vahvaa – sillä on edelleen merkitystä. Jokaiselta maalta voi kysyä: allekirjoititte sopimuksen – mitä teette sen hyväksi? Se on hyvin selkeä viesti siitä, mihin suuntaan on mentävä ja mitä poliittisten päättäjien on tehtävä.”

Korvenranta on samaa mieltä ja uskoo, että Neste näyttää tietä. Yhtiö tekee jo nyt konkreettisia muutoksia ja siirtyy Porvoon jalostamolla täysin uusiutuviin ja kiertotalousratkaisuihin. Hän toteaa lopuksi: “Tosiasia on, että muutos on tulossa. Me Nesteellä olemme valmistautuneet siihen jo 15–20 vuotta.”

Tekijä: Nick van Mead on palkittu kaupunkitoimittaja, joka on työskennellyt yli 20 vuotta Guardianissa ja Associated Pressissä ja viimeksi Guardian Citiesin varapäätoimittajana.