Kierrätämme kierrättämiskelvotonta: uusiutuvaa polttoainetta kiinteästä jätteestä
Yhdyskuntajätteen ja siihen verrattavan kaupallisen jätteen tehokas ja vastuullinen käsittely voi olla haastavaa. Huonosti käsitelty tai kokonaan käsittelemätön jäte voi uhata kallisarvoista sinistä planeettaamme ja sen asukkaita. Jäte sisältää arvokkaita ja usein rajallisia resursseja, joita voidaan ja joita pitäisi hyödyntää. Samalla jätteen hyödyntäminen arvokkaana resurssina voi auttaa ratkaisemaan aivan toisen ongelman ja vaikuttaa merkittävästi kykyymme rakentaa ja muokata vastuullisempaa tulevaisuutta maapallolle. Tässä artikkelissa keskitytään siihen, kuinka tähän voidaan päästä jätteestä saatavien uusiutuvien polttoaineiden avulla.
Mitä on kiinteä yhdyskuntajäte ja miksi se on ongelma?
Tavaran pois heittäminen on nykyajan ylellisyyttä, johon useimmilla meistä on varaa monta kertaa päivässä. Heitämme pois pakkauksia, ruokajätettä, vanhoja kodinkoneita ja muita esineitä, jotka eivät ole enää mielestämme käyttökelpoisia. Mutta mitä näille tavaroille sitten tapahtuu? Ne eivät vain katoa, joten minne ne menevät?
Näitä kuluttajien hylkäämiä jätevirtoja kutsutaan kiinteäksi yhdyskuntajätteeksi. Maailmanlaajuisesti jopa 65 % jätteestä viedään kaatopaikoille tai heitetään maahan tai veteen. Vain noin 13 % kierrätetään, mikä on nykyaikamme raadollinen tosiasia. Maailmanpankki arvioi, että pelkästään vuonna 2016 maailmassa syntyi noin 2 miljardia tonnia jätettä. Talouskehityksen ja kaupungistumisen myötä jätemäärän odotetaan kasvavan noin 3,4 miljardiin tonniin vuoteen 2050 mennessä.
Kun pohditaan huonosti käsiteltyyn kiinteään yhdyskuntajätteeseen liittyviä ongelmia, monet ajattelevat yleensä hukattua maa-alaa ja saastuneita vesistöjä. Ne ovat valitettavasti kuitenkin vain jäävuoren huippu. Jätteen heittäminen maahan tai veteen vaikuttaa merkittävästi paikalliseen ympäristöön ja maantieteeseen ja vahingoittaa niin ihmisiä, kasveja kuin eläimiäkin. Jätteenpoltosta aiheutuvat saasteet, tulviin johtavat tukokset viemärijärjestelmissä ja tautien leviäminen ovat vakavia ongelmia. Ne johtuvat epäasianmukaisesta tai puuttuvasta jätteiden keräyksestä ja järkevien jätteenkäsittelyratkaisujen puutteesta.
Taloudellisesta näkökulmasta jätteiden kasautuminen kaupunkeihin ja niiden lähistölle heikentää kaupunkilaisten elämänlaatua ja elinajanodotetta sekä vähentää matkailusta saatavaa taloudellista hyötyä.
Huonon jätehuollon todellisten kustannusten arvioinnissa pitää analysoida jätteiden uudelleenkäytön ja/tai kierrätyksen myönteisiä vaikutuksia. Uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja kierrätyksen avulla voidaan vähentää neitseellisten raaka-aineiden kysyntää uusien tuotteiden tuotannossa ja päästä näin lähemmäs vastuullisuustavoitteitamme. Joitakin jätevirtoja, kuten tiettyjä elintarvikejätteitä ja likaantunutta paperia tai pahvia, ei kuitenkaan todennäköisesti pystytä kierrättämään lähitulevaisuudessa. Vaikka kierrätysketju olisi nykyaikainen, tarvitaan lisäinnovaatioita, jotta kiinteästä yhdyskuntajätteestä saadaan osa todellista kiertotaloutta. Yksi näistä innovaatioista on sen muuntaminen uusiutuviksi polttoaineiksi.
Miksi uusiutuvat polttoaineet?
Jätehuolto on ratkaistava, jos haluamme vastuullisemman tulevaisuuden. Sama koskee vastuullista liikkumista ja ilmastopäästöjä. Ihmisten ja tavaroiden kuljettaminen aiheuttaa tätä nykyä maailmanlaajuisesti eniten kasvihuonekaasupäästöjä, ja polttoaineiden kysyntä vain kasvaa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Maailmanpankin mukaan jätteet aiheuttavat 5 % kasvihuonekaasupäästöistä maailmanlaajuisesti, kun taas liikenne aiheuttaa yli 20 %.
Sähköajoneuvot ja muut energiatehokkaat liikennemuodot saavat yhä enemmän kannatusta, ja niiden myönteinen ilmastovaikutus kasvaa, mutta näiden innovatiivisten ratkaisujen laajamittaiseen käyttöönottoon liittyy haasteita. Samalla kun vihreän ja muun sähkön tuotanto ja käyttö lisääntyy, monilla alueilla on pullonkauloja, jotka johtuvat rajallisesta verkkokapasiteetista ja kapasiteetin laajentamisen pitkistä kehityssykleistä. Jotta voimme vähentää päästöjämme riittävästi ilmastotavoitteidemme mukaisesti, kaikki toteuttamiskelpoiset ratkaisut on otettava käyttöön mahdollisimman pian.
Uusiutuvat polttoaineet ovat jo osoittautuneet tällaiseksi ratkaisuksi. Esimerkiksi uusiutuvaa lentopolttoainetta, kuten Neste MY Uusiutuva Lentopolttoaine™ -tuotetta, on nykyään kaupallisesti saatavilla maailmanlaajuisesti. Se korvaa suoraan fossiilisen lentopolttoaineen, ja puhtaassa muodossa se voi elinkaarensa aikana vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 prosenttia* fossiiliseen lentopolttoaineeseen verrattuna.
Neste MY Uusiutuva Diesel™ on valmistettu 100-prosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista, ja se voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 %** verrattuna fossiilisen dieselin käyttöön. Neste MY Uusiutuvan Dieselin kaltaisia dieselpolttoaineita voidaan käyttää dieselkäyttöisissä ajoneuvoissa ilman moottoriin tehtäviä muutoksia tai tarvetta rakentaa uutta infrastruktuuria (kuten latausasemia). Uusiutuvia polttoaineita pidetään keskeisenä vaihtoehtona päästöjen vähentämiseen liikennesektoreilla, joilla päästöjen vähentäminen on vaikeaa, kuten lentoliikenteessä, merirahdissa ja pitkän matkan kuorma-autoliikenteessä. Sähköistäminen näissä on henkilöautokannan sähköistymistä hitaampaa ja monimutkaisempaa.
Kiinteä yhdyskuntajäte on osa tätä keskustelua, koska kun olemme poistaneet jätteistämme ”helposti kierrätettävät aineet”, ne sisältävät edelleen jatkuvasti syntyviä resursseja, joita voidaan käyttää uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineena. Tällä hetkellä suurin osa uusiutuvista polttoaineista tuotetaan nestemäisistä raaka-aineista, kuten öljyistä ja rasvoista. Huipputeknologioiden avulla voidaan muuntaa myös kiinteä yhdyskuntajäte ja muu samantyyppinen kaupallinen jäte laadukkaiksi polttoaineiksi tehokkaalla, kestävällä ja taloudellisesti kannattavalla tavalla.
Kun kiinteästä yhdyskuntajätteestä tehdään uusiutuvien polttoaineiden raaka-ainetta esimerkiksi Fischer-Tropsch -käsittelyn avulla, saavutetaan samanaikaisesti useita etuja: fossiilisia polttoaineita korvaavia vähäpäästöisiä polttoaineita on saatavissa yhä paremmin, ja jätteen määrä, riippuvuus fossiilisista neitseellisistä luonnonvaroista sekä jätteenkäsittelystä aiheutuvat päästöt vähenevät. Lisäksi kiinteä yhdyskuntajäte voi toimia taloudellisena resurssina kehittyville kaupungeille ja alueille, sillä siitä saadaan raaka-aineita energiantuotantoon ja se houkuttelee sijoituspääomaa.
Mistä siis aloitamme?
Kiinteän yhdyskuntajätteen hyödyntäminen alkaa tehokkaalla jätteen keräyksellä ja mieluiten jonkinasteisella syntypaikkalajittelulla kotitalouksissa. Tämä on jo haaste sinänsä, erityisesti nopeasti kasvavissa kaupungeissa, joissa jätteiden määrä kasvaa ja jätteiden käsittelyyn ja jalostukseen tarvittava maa-alue on vähissä. Myös rahoitus on ongelma, sillä julkiset hyödykkeet, kuten koulutus, vesihuolto ja terveydenhuolto, kilpailevat rahoituksesta jätehuollon kanssa. Hallitusten on sitouduttava selkeästi kestävään kehitykseen ja laadittava jätehuoltoa koskevat suuntaviivat, jotka tukevat näitä sitoumuksia.
Myös yksityisellä sektorilla on tärkeä tehtävä. Kun vähäpäästöisempien liikkumisratkaisujen kysyntä kasvaa, myös uusiutuviin polttoaineisiin ja niiden raaka-aineisiin tehtävät investoinnit lisääntyvät. Jätehuoltoratkaisuissa on keskityttävä tehokkaiden arvoketjujen luomiseen jätteiden keräystä ja käsittelyä varten, jotta arvokkaat resurssit voidaan hyödyntää innovatiivisissa sovelluksissa.
Uusiutuvien polttoaineiden tuotanto tulee olemaan olennainen osa vastausta maailmanlaajuisiin yhdyskuntajätteen käsittelyhaasteisiin. Se myös vähentää liikkumistarpeeseen liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Kipeästi tarvitaan kuitenkin edelleen innovaatioita, rohkeita investointiohjelmia ja kierrätyksen, materiaalien hyödyntämisen ja aidosti globaalien kiertotalousratkaisujen laajaa käyttöönottoa.
Jätteestä polttoaineeksi -malli tulee lähivuosina olemaan yhä useammin tutkimus- ja suunnitteluhankkeiden polttopisteessä. Mitä enemmän voimme tehdä suojellaksemme ympäristöä ja säästääksemme rajallisia resurssejamme, sitä parempi. Näin turvaamme kestävän tulevaisuuden kaikille.
* Laskettu vakiintuneilla elinkaariarvioinnin menetelmillä (esim. CORSIA).
** Elinkaaren aikaisten päästöjen ja päästövähenemän laskentamenetelmät ovat EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin II (2018/2001/EY) mukaisia
