Jääkiekkoa hiilineutraalisti ja paistorasvasta polttoainetta – nämä kolme ilmastovaikuttajaa näyttävät suuntaa vastuullisuudessa

Hiilijalanjäljen pienentämisessä tärkeintä on kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Lahden Pelicans, Hesburger ja Iin kunta osoittavat toiminnallaan, että merkittävät ilmastoteot onnistuvat keneltä tahansa, kunhan tahtoa löytyy.

1: Pelicans on maailman ensimmäinen hiilineutraali jääkiekkojoukkue

 
SM-liigajoukkue Pelicans asetti jo vuonna 2018 tavoitteekseen hiilineutraaliuden. Se rajapyykki saavutettiin pitkäjänteisen työn ansiosta loppuvuodesta 2021.
 
Hiilineutraaliuteen pääseminen vaati joukkueen toiminnan jokaisen osa-alueen tarkastelua siitä näkökulmasta, miten asiat olisi mahdollista toteuttaa tehokkaammin ja pienemmällä hiilijalanjäljellä.
 
Käytännön toimenpiteinä joukkueen pelimatkat ajetaan nykyisin busseilla, jotka käyttävät vain uusiutuvia polttoaineita. Lahden jäähallilla luovuttiin ensin kivihiilellä tuotetun lämmön käytöstä, ja jatkossa Isku Areenan tilat lämpenevät sataprosenttisesti uusiutuvalla kaukolämmöllä.
 
Isojen toimenpiteiden lisäksi tavoitteeseen pääseminen vaati pienempiä arkisia tekoja, kuten kertakäyttömukien ja -kuppien käytöstä luopumisen. Tulevaisuudessa Pelicans haluaa laajentaa hiilineuraaliuden tavoittelua myös ravintolaliiketoiminnan puolelle. Työ sen suhteen on jo alkanut.
 
Pitkän aikavälin tavoitteena on viedä ajattelu vieläkin pidemmälle: hiilineutraaliuden sijaan saavuttaa hiilinegatiivisuus eli tuottaa jäähallin infrastruktuurin avulla energiaa.
 
Pelicansille maailman ensimmäisen hiilineutraalin jääkiekkojoukkueen titteli toi huomattavan määrän näkyvyyttä. Pelicansin toimitusjohtaja Lauri Pöyhönen arvioi, että uutinen asiasta tavoitti yli 200 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa.
 
Pöyhönen korostaakin, että valtakunnallisen toimijan on mahdollista saavuttaa laajaa näkyvyyttä, kunhan tähtäimet on asetettu tarpeeksi korkealle.
 

”Pienikin toimija voi tehdä isoja asioita, kun on aito halu tehdä muutoksia.” Lauri Pöyhönen, toimitusjohtaja, Lahden Pelicans
 
 

2: Hesburger vie kiertotalouden pidemmälle kuin muut

 
Hesburger on ravintola-alalla edelläkävijä. Yhtiö on jo vuosikymmenten ajan panostanut energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian ratkaisuihin.
 
Myös kiertotalous on viety Hesburgerilla pitkälle. Yhtiön yli 500 hampurilaisravintolassa ja näitä tukevissa logistiikan toiminnoissa mietitään jatkuvasti, miten arjen materiaalivirtoja voisi hyödyntää tavalla, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän.
 
Konkreettisina esimerkkeinä tästä ovat henkilökunnan työvaatteet, joiden valmistuksessa on käytetty kierrätysmuovipulloista valmistettua polyesteriä. Kun työvaatteet aikanaan poistuvat käytöstä, ne hyödynnetään uudestaan komposiittimateriaalin raaka-aineena. Komposiitista puolestaan rakennetaan Hesburgerin ravintoloihin terassikalusteita.
 
Hesburger ja Neste-asemat tekevät aktiivista yhteistyötä Suomessa ja Baltiassa. Ravintoloiden käytetty paistorasva kerätään talteen ja siitä valmistetaan Neste MY Uusiutuvaa Dieseliä. Samalla Hesburgerin ajoneuvot siirtyivät uusiutuvaan dieseliin, jonka avulla kuljetuksien hiilijalanjälki pienenee jopa 90 %* verrattuna fossiiliseen dieseliin. 
 
Jatkossa Hesburger aikoo panostaa erityisesti lihattomien tuotteiden myynnin osuuden kasvattamiseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä puolet Hesburgerin ravintoloissa myydyistä tuotteista olisi lihattomia.
 

”Uusien kiertotalouden ratkaisujen löytäminen vaatii kekseliäisyyttä ja sitä, että arjessa pidetään silmät auki. Hyödynnettäviä materiaaleja pitää lähteä rohkeasti kartoittamaan ja sen jälkeen kokeilla, mitä niistä voisi tehdä.”

Heini Santos, viestintäpäällikkö, Hesburger
 

3: Iissä eletään kestävää arkea
 

Pohjoispohjanmaalainen Iin kunta on hieno esimerkki siitä, miten ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä hyötyvät sekä kuntalaiset että paikallinen talous. Noin 10 000 asukkaan Iissä on määrätietoisesti etsitty keinoja päästöjen vähentämiseksi jo vuodesta 2012 lähtien. Sen ansiosta kunta on nykyään energiaomavarainen ja kunnan talous on alueelle satavien investointien ansiosta vakaalla pohjalla.
 
Iissä on panostettu eritoten tuulivoimaan. Kunnan alueella toimii tällä hetkellä reilut 50 tuulivoimalaa, ja tulossa on lähivuosina noin sata voimalaa lisää. Kunnan kassaan se tarkoittaa vuosittain miljoonien eurojen vuokra- ja verotuloja.
 
Tietenkin tuulen avulla syntyy myös sähköä – tulevaisuudessa jopa 20 kertaa enemmän kuin Iin kunnan alueella kulutetaan. Sähköntuotannon toivotaan houkuttelevan Pohjanmaalle tulevaisuudessa myös muita investointeja, kuten vetylaitoksia, jotka tarvitsevat toimiakseen puhtaasti tuotettua sähköä.
 
Säästöjä on saavutettu myös energiatehokkuutta parantamalla. Iissä lasketaan, että kunnan  kiinteistöjen lämmityksen vaihtaminen uusiutuvaan, kotimaiseen energiaan säästää vuosittain jopa 300 000 euroa lämmityskuluissa. Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava muistuttaakin, että vaikka energiatehokkuuden investoinnit saattavat tuntua alkuun suurilta, ne maksavat itsensä nopeasti takaisin matalampina käyttökustannuksina.
 
Iissä on onnistuttu aktivoimaan koko yhteisö kestävämmän arjen kehittämiseen. Niin koululaiset kuin paikalliset yrityksetkin ovat osallistuneet omalla panoksellaan ilmastotyöhön. Alatossava painottaakin, että on tärkeää viestiä ihmisille erilaisista tavoista, joilla jokainen voi olla mukana rakentamassa vähähiilistä elämäntapaa.

 

”Olemme miettineet hyvin konkreettisia tapoja, joilla voimme auttaa kuntalaisia siirtymään kohti vähähiilistä elämää. Eivät kaikki voi ostaa sähköautoa, mutta heillä on mahdollisuus tehdä jotain muuta!”
Ari Alatossava, kunnanjohtaja, Ii

*) Elinkaaripäästöjen ja päästövähenemän laskentamenetelmä on EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (2018/2001/EU) mukainen.