Kasvihuonekaasupäästöt, elinkaariarviointi, well-to-wheels? Mistä liikenteen päästöjen vähentämisessä oikein puhutaan?
Keskustelu liikenteen päästöjen vähentämisestä käy Suomessa vilkkaana niin julkisen päätöksenteon kuin yritysten tasolla. Vastuullisuus ja päästöjen laskenta aihepiireinä ovat julkisessa keskustelussa melko uusia ja käytetyt termit voivat aiheuttaa sekaannusta. Vältä sudenkuopat ja ota termit haltuun avullamme.
Kasvihuonekaasupäästöt (CO2e)
Liikenteen päästöt voidaan jakaa kahdenlaisiin päästöihin: ilmaston lämpenemiseen vaikuttaviin kasvihuonekaasupäästöihin ja ilmanlaatuun vaikuttaviin lähipäästöihin. Jotta päästövertailu eri ajoneuvojen ja käyttövoimien välillä olisi mahdollisimman selkeää, on hyvä ymmärtää erot päästöistä käytettävien termien välillä.
Kasvihuonekaasupäästöt kuvaavat tuotteen globaaleja ilmastovaikutuksia ja edistävät merkittävästi ilmaston lämpenemistä. Kun puhutaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, otetaan huomioon tuotteen koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset. Suurin osa fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu polttoaineen käytön yhteydessä ilmakehään vapautuvasta hiilidioksidista. Uusiutuvan dieselin käytön aikaisten ilmastoon vaikuttavien hiilidioksidipäästöjen katsotaan olevan nolla, sillä uusiutuvan polttoaineen käytössä vapautuva hiilidioksidin määrä vastaa uusiutuvan raaka-aineen aiemmin ilmakehästä sitomaa hiilidioksidin määrää.
Liikenteen tuottamat lähipäästöt, kuten pienhiukkaset ja typen oksidit, vaikuttavat paikalliseen ilmanlaatuun siellä missä ajoneuvot liikkuvat, esimerkiksi kaupungeissa. Lähipäästöjä muodostuu sekä polttoaineen palamisessa että renkaiden ja tien pinnan kulumisen seurauksena. Uusissa ajoneuvoissa pakoputkesta vapautuvia lähipäästöjä vähennetään tehokkaasti autoon asennetuilla puhdistuslaitteilla kuten hiukkassuodattimilla.
Elinkaariarviointi
Elinkaariarviointi, englanniksi life cycle assessment (LCA), on läsnä kaikessa, mikä liittyy vastuulliseen liikenteeseen ja liikkumiseen. Mutta mitä termi käytännössä tarkoittaa, ja mitä erityistä on sen käytössä kun puhutaan polttoaineista ja ajoneuvoista?
Pähkinänkuoressa: elinkaariarviointi on menetelmä, jonka avulla tarkastellaan kaikkea sitä, mitä tuotteen tai palvelun valmistamiseen tarvitaan aina ajoneuvon valmistuksesta polttoainetuotantoon, tarvittaviin materiaaleihin, energiaan ja kuljetuksiin – sekä näiden vaikutusta ympäristöön. ”Kun ostat auton, elinkaariarvioinnissa ei tarkastella vain kapeaa omistamiseen ja käyttöön liittyvää osuutta vaan sitä, millainen on koko prosessi valmistuksesta tuotteen hävittämiseen”, sanoo Gordon Telling, liikennealan konsulttiyritys Sustainable Freight Solutionsin johtaja.
Oma lukunsa on autossa käytetty polttoaine. Myös polttoaineita voidaan vertailla elinkaariarvioinnin avulla. Polttoaineiden elinkaariarvioinnissa ei tarkastella vain pakoputkesta tulevia ilmastopäästöjä, vaan polttoaineen kokonaisvaltaista vaikutusta maailmaan sen koko elinkaaren aikana, polttoaineen valmistuksesta sen käyttöön. Nesteen tutkimus- ja kehitysjohtaja Petri Lehmus kertoo, että elinkaariarviointia kutsutaan usein myös ”kehdosta hautaan” -lähestymistavaksi. “Se on oma tieteenalansa, ja elinkaariarvioille on olemassa kansainväliset standardit. Polttoaineen vastuullisuutta koskeva sääntely Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa soveltaa elinkaariarvioinnin tuloksia yhtenä vastuullisuuden kriteerinä.” Jotta tuotteen elinkaariarvioinnin tulokset voidaan esittää vertailukelpoisessa muodossa, on keskeistä noudattaa ympäristövaikutusten laskennassa yleisesti hyväksyttyjä sääntöjä ja ohjeistuksia.
Well-to-wheels (WtW)
Liikenteen tuottamat kasvihuonekaasupäästöt, kuten hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O), vaikuttavat merkittävästi ilmastoon. Tämän takia vastuullisella liikenteellä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä tarkoitetaan usein yhtä ja samaa asiaa. Onneksi olemassa on terminologiaa, joka tuo tarvittavaa selkeyttä keskusteluun.
Well-to-wheels (WtW) -termiä käytetään polttoaineiden elinkaariarvioista. Tällöin huomioidaan kaikki ympäristövaikutuksia aiheuttavat vaiheet polttoaineen elinkaaren aikana, aina raaka-aineiden hankkimisesta (well: lähde, kaivo) niiden käyttöön (wheels: rattaat, renkaat).
Well-to-Wheels-arvioissa on kaksi osaa: well-to-tank eli WtT ja tank-to-wheels eli TtW (tank: tankki, säiliö). Well-to-tank pitää sisällään polttoainetuotannon vaiheet, tank-to-wheels puolestaan polttoaineen käytön. Usein polttoaineiden kohdalla tarkastellaan well-to-tank-vaihetta ja ajoneuvojen kohdalla tank-to-wheels-päästöjä.
Nämä termit ovat kuumia puheenaiheita.: Poliitikot ovat kahden vaiheilla pitäisikö eri käyttövoimien kasvihuonekaasupäästöjen ympäristövaikutuksia mitata well-to-wheels-prosessilla vai vain sen osalla.
Valinnalla on väliä. Usein esimerkiksi ajatellaan, että sähköautot eivät lisää lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä, koska niiden tank-to-wheels-päästöt ovat nolla. Mutta jos laskelmiin sisällytetään sähköntuotannon aiheuttamat päästöt, eli huomioidaan koko prosessin well-to-wheels-päästöt, sähköautoilla on vaikutuksensa ilmastoon.
Näin päästöjen eri arviointitavat toimivat käytännössä
Jokaista kulutettua bensiinilitraa kohden ilmakehään pääsee noin 0,7 kiloa hiiltä muodostaen palaessaan noin 2,4 kiloa hiilidioksidia. Tämä 2,4 kiloa hiilidioksidia per bensiinilitra on polttoaineen ilmastovaikutus, kun huomioon otetaan tank-to-wheels-päästöt, eli päästöt, jotka syntyvät polttoaineen palamisesta moottorissa. Tämä ei kuitenkaan ole polttoaineen koko ilmastovaikutus, sillä laskuissa eivät ole mukana ne päästöt, jotka syntyvät raakaöljyn poraamisesta ja jalostuksesta sekä raaka-aineiden ja polttoaineen kuljetuksista. Well-to-wheels-lähestymistavassa huomioidaan nämä polttoaineen elinkaaren aikana kertyvät päästöt.
Ajoneuvon pakoputkesta syntyvien päästöjen mittaaminen ei siis yksinään tarjoa täyttä kuvaa polttoaineen ilmastovaikutuksesta, sillä se ei ota huomioon hiilen alkulähdettä. Polttoaineen ilmastovaikutus kun määräytyy sen mukaan, tulevatko päästöt fossiilisista vai uusiutuvista lähteistä. Vaikka myös biopolttoaineiden käyttöön liittyy hiilidioksidipäästöjä, ne eivät ole ”lisäpäästöjä”, koska ne muodostuvat uusiutuvista lähteistä peräisin olevasta hiilestä, joka vapautuu takaisin ilmakehään ja osallistuu näin hiilen kiertokulkuun.
Uusiutuvan dieselin käyttövaiheen hiilidioksidipäästöjen katsotaan olevan nolla, koska palamisreaktiossa vapautunut biopohjainen hiilidioksidi vastaa sitä määrää, jonka uusiutuva raaka-aine on sitonut itseensä aiemmassa vaiheessa. Tässä on ero fossiilisiin polttoaineisiin, jotka pumppaavat ilmoille hiiltä maanalaisesta varastosta ja lisäävät hiilidioksidin määrää ilmakehässä – ja näin vauhdittavat ilmastonmuutosta. Ilmaston näkökulmasta tämä on se seikka, jolla todella on väliä: well-to-wheels huomioi ilmastovaikutuksen kokonaisuudessaan.
