Näin EU:n valtava Fit for 55 -ilmastopaketti vaikuttaisi arkeesi
Euroopan unioni uudistaa ilmasto- ja energialainsäädäntönsä. Kesällä 2021 esitelty Fit for 55 -ilmastopaketti vaikuttaa toteutuessaan niin shoppailuun, matkustamiseen kuin liiketoimintaan – Euroopassa ja sen ulkopuolella.
Haluatko kauppojen hyllyille enemmän vastuullisia ja paikallisia tuotteita? Enemmän ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja asumiseen, matkustamiseen ja liiketoimintaan? Ja siten vähemmän ympäristöriskejä ja -katastrofeja?
EU:n ”Fit for 55” -ilmastopaketti nostanee toteutuessaan kuluttajahintoja, mutta se tarjoaa myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia niin kuluttajille kuin yrityksille. Sen päätavoite on vähentää Euroopan kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Euroopan komission heinäkuussa esittelemä paketti on kaikkien aikojen suurin ilmastopaketti ja merkittävä askel Euroopan pyrkimyksessä olla maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.
Voitettavaa on paljon. EU:n 27 jäsenmaata tuottivat vuonna 2020 2,54 miljardin tonnin CO2-päästöt. Etelä-Eurooppaa koetelleet metsäpalot ja laajat tulvat Saksassa ja Belgiassa ovat puolestaan kuluvan vuoden kouriintuntuvimpia ilmastokriisin vaikutuksia.
”Yksi asia on selvä: ilmastokriisin hinta alkaa karata käsistä ja lasku olisi parempi maksaa nyt kuin myöhemmin.”
Ilmastopaketin vaikutuksia kuluttajiin ja yrityksiin on mahdotonta ennustaa vielä tarkasti, sillä paketin käsittely Euroopan parlamentissa ja neuvostossa kestää noin kaksi vuotta, minkä jälkeen siitä vasta tehdään sitovia paikallisia ja kansallisia lakeja.
Yksi asia on kuitenkin selvä: ilmastokriisi karkaa käsistä ja toimeen olisi parempi tarttua heti kuin myöhemmin.
Tieliikenne suunnannäyttäjänä
Tieliikenne on yksi harvoista aloista, joilla kasvihuonekaasupäästöt eivät ole vielä selkeästi vähentyneet, ja Fit for 55 -ilmastopaketti sisältääkin alaan kohdistettuja toimia. Komission ehdotukseen sisältyy uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen leikkaus 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 100 prosentilla vuoteen 2035 mennessä.
Euroopan komissio on asettanut tieliikenteen päästöttömyyden paketin keskeiseksi päämääräksi. Tämä näkyy huomattavina päästövähennysvelvoitteiden tiukennuksina, jotka koskevat taakanjakoasetuksessa kaikkia jäsenvaltioita. Tavoitteeseen pääseminen vaatii, että paketin kaikki osat toteutuvat suunnitellusti.
Samuel Maubanc johtaa EU-asioiden yksikköä Nesteellä, joka on maailman johtava uusiutuvan dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen tuottaja. Maubanc tukee siirtymistä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja näkee sähköautojen olevan yksi tarpeellisista ratkaisuista päästöjen vähentämiseksi (Neste tuo Suomen markkinoille ensimmäisen oman logistiikkayrityksille suunnatun sähkölatauspalvelun). Hänen mielestään on kuitenkin harhaanjohtavaa keskittyä pakokaasupäästöihin sen sijaan, että arvioitaisiin kokonaisvaltaisesti elinkaaripäästöjä (well-to-wheels).
”Nestemäistä, jäte- ja tähdepohjaista polttoainetta käyttävän auton kokonaispäästöt ja toimintakyky vastaavat sähköautoa, kun sähköntuotannon, ja elinkaarilaskennessa myös akkujen valmistuksen, päästöt otetaan huomioon. Me emme usko, että kehityksen ohjaaminen pakkokeinoin yksin sähköautoiluun ja kielto myydä vaihtoehtoisia ratkaisuja vuoden 2035 jälkeen tarjoavat sellaista taianomaista ratkaisua, jota siitä toivotaan.”
”Entä ihmiset, joilla ei ole varaa uuteen sähköautoon tai joilla ei ole latauspaikkaa saatavilla?”
Maubanc huomauttaa, että EU voisi tarjota suuremmalle määrälle ihmisiä mahdollisuuden vähentää päästöjään, mikäli se tukisi muitakin käyttövoimaratkaisuja kuin sähköä niin uusille kuin jo tieliikenteessä oleville autoille.
”Entä ihmiset, joilla ei ole varaa uuteen sähköautoon tai joilla ei ole latauspaikkaa saatavilla? He yksinkertaisesti pitävät vanhan autonsa. Tämä on huono juttu sähköistymisen kannalta, eikä se tue muutosta. EU:ssa autot ovat keskimäärin 11 vuotta vanhoja ja rekat vielä vanhempia”, Maubanc perustelee. Neste MY Uusiutuva Diesel onneksi toimii ratkaisuna dieselajoneuvoille, tässä ja nyt.
”Uusiutuvaa lentopolttoainetta käytetään jo maailmanlaajuisesti, mutta melko pieniä määriä.”
Voiko lentomatkustamisesta koskaan tulla vastuullista?
Toinen ilmastopaketin osa, joka kohdistuu ilmastotoimissaan jäljessä olevaan alaan eli ilmailuun, on ReFuelEU Aviation -aloite.
Uusiutuvaa lentopolttoainetta käytetään jo maailmanlaajuisesti lentoalan päästöjen hillitsemiseksi, mutta määrät ovat vielä melko pieniä. Kysynnän odotetaan kuitenkin kasvavan voimakkaasti, sillä ReFuelEU Aviation lisäisi uusiutuvan lentopolttoaineen määrää tankattavassa seoksessa hieman alakanttiin arvioiduista kahdesta prosentista vuonna 2025 viiteen prosenttiin vuonna 2030 ja 63 prosenttiin vuonna 2050.
Läpimennessään aloite rohkaisisi uusiutuvan lentopolttoaineen valmistajia sijoittamaan tuotantokapasiteettiin, mikäli olisi varmaa, että pidemmällä aikavälillä kaksi kolmasosaa lentopolttoaineesta tulisi olla vastuullisemmin tuotettua.
Neste on jo ryhtynyt toimiin uusiutuvan lentopolttoaineen tuotantokapasiteettinsa kasvattamiseksi Rotterdamissa. Tavoitteena on nostaa vuotuinen uusiutuvan lentopolttoaineen tuotanto 500 000 tonniin. Tällä hetkellä jalostamo tuottaa pääosin Neste MY Uusiutuva Diesel™ -polttoainetta.
Fit for 55 -ilmastopaketti pitää sisällään myös kohtia, joiden tarkoitus on taata, ettei uusiutuvan lentopolttoaineen ja muiden biopolttoaineiden tuottaminen valtaa paremmin ruoantuotantoon sopivaa maa-alaa. Esimerkiksi Nesteen uusiutuva lentopolttoaine tuotetaan täysin uusiutuvista jäte- ja tähderaaka-aineista.
Eri raaka-aineiden käytön salliminen huolettaa EU:ssa tästä huolimatta, ja esimerkiksi tietyn tyyppisten eläinrasvojen käyttöä saatetaan rajoittaa.Tällaisilla yksityiskohdilla voi olla merkittävä vaikutus uusiutuvien polttoaineiden saatavuuteen kokonaisuutena. ”Käytämme paljon ihmisen syötäväksi kelpaamatonta eläinrasvaa. Pystymme valmistamaan tästä jätteestä laadukkaita uusiutuvia tuotteita ja näin vähentämään sekä suoraan korvaamaan raakaöljypohjaisten vaihtoehtojen käyttöä”, toteaa Maubanc.
”Mikäli uusiutuvan energian direktiivin (RED) ehdotettu uusi versio ei salli näiden raaka-aineiden käyttöä, niitä tullaan varmasti viemään muualle maailmaan ja käyttämään siellä fossiilisista polttoaineista irtautumiseen. Se ei ole Euroopan kannalta hyvä vaihtoehto.”
Köyhimmät maksajina?
Osa vähäpäästöisimmistä tuotteista on perinteisiä kalliimpia muun muassa korkeiden tuotantokustannusten vuoksi. Hintaeron kaventamiseksi ilmastopakettiin on sisällytetty uusi sosiaalinen ilmastorahasto. Sen tarkoituksena on auttaa jäsenmaita tukemaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, pienyrityksiä ja liikenteen käyttäjiä siirtymään energiatehokkaampiin rakennuksiin, kestävämpiin kotien lämmitystapoihin ja vähäpäästöisempään liikkumiseen. Tarkoituksena on vastata nouseviin polttoainekustannuksiin, jotka korostuvat kaikkein köyhimpien kohdalla. Vielä ei kuitenkaan ole selvää, miten eri valtiot tulevat nämä varat käyttämään.
”Tämä on uudenlainen työkalu”, toteaa bulgarialainen europarlamentaarikko Iskra Mihaylova. ”Jos onnistumme sen käytössä, sen tulisi tukea niitä ihmisiä, joilla on vähiten vaihtoehtoja. Tavoite on tämä, mutta en tiedä, miten siihen päästään. Se riippuu eri maiden hallituksista ja paikallisista viranomaisista.”
”Laajan vähäpäästöisten ratkaisujen saatavuuden ja edullisuuden välinen tasapaino on ensiarvoisen tärkeää.”
”Kun otetaan huomioon, että vuonna 2030 yli 70 prosenttia Euroopan autokannasta toimii polttomoottorilla, on selvää, että uusiutuvien polttoaineiden saatavuuden ja käytön kasvattamisen täytyy olla keskeinen osa unionin strategiaa. Laajan vähäpäästöisten ratkaisujen saatavuuden ja edullisuuden välinen tasapaino on ensiarvoisen tärkeää.”
Maailma seuraa
Kiistanalainen on myös ilmastopaketin osa, joka tulee vaikuttamaan laajasti Euroopan ulkopuolisiin yrityksiin eli niin sanottu hiilen rajamekanismi CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism), jonka tarkoitus on varmistaa, etteivät EU:n alueella toimivat yritykset jää alueen ulkopuolisten, edullisempien ja saastuttavampien kilpailijoidensa jalkoihin.
EU ei ole ainoa, joka kasvattaa ilmastotavoitteitaan. Presidentti Joe Biden käytännössä tuplasi Yhdysvaltojen tavoitteet huhtikuussa 2021 ja lupasi hiilidioksidipäästöjä leikattavan jopa 50–52 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Iso-Britannia puolestaan sitoutui 68 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä ja 78 prosentin vähennykseen vuoteen 2035 mennessä.
Bryssel saa todennäköisesti kritiikkiä unionin ulkopuolisten maiden johtajilta, jotka pelkäävät maidensa liiketoiminnan kärsivän toimista, joita EU on yksipuolisesti ehdottanut estääkseen niin sanottua hiilivuotoa eli tuotannon siirtämistä maihin, joiden ilmastosäädökset ovat löyhempiä.
Mihaylovaa CBAM ei vakuuta. ”Luulen, että sen toteuttaminen tulee olemaan erittäin vaikeaa”, hän toteaa. ”Se tulee vaikuttamaan Kiinaan ja Venäjään. Sen vaikutukset Etelä-Amerikkaan ovat myös hämärän peitossa.”
Hän uskoo, että jopa Yhdysvallat saattaa ryhtyä vastatoimiin, jos sikäläiset yritykset kärsivät näistä toimista, vaikka Biden onkin osoittanut olevansa valmis ilmastotoimiin. ”Se vaatii diplomatiaa – ja vielä erittäin paljon työtä.”
Kuinka saada ihmiset mukaan?
Kaiken epävarmuuden keskellä EU:n on erittäin tärkeää tavoittaa viestillään ihmiset ympäri Euroopan.
”Meidän täytyy saada ihmiset mukaan, mikäli aiomme onnistua tässä.”
EU-kansalaiset sietävät kasvavia liikkumisen ja lämmityksen kustannuksia vain, jos he ymmärtävät uusien toimien hyödyn ilmastolle ja kaikkien yhteiselle turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Heille täytyy tarjota järkevä valikoima ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja, joista he saavat vapaasti valita itselleen sopivimman.
Joku voisi sanoa, että Bryssel oli hakoteillä jo alusta lähtien antaessaan paketille nimen ”Fit for 55”, joka kuulostaa enemmän suurien ikäluokkien treeniohjelmalta kuin yhdeltä maailman kattavimmista ilmastopaketeista. ”Elämme ilmastohätätilassa”, sanoo Mihaylova. ”Tulvat ja metsäpalot vaikuttavat meihin kaikkiin.” ”Nämä ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ovat tarkoitettu estämään tulevia ilmastoon, ympäristöön ja yhteiskuntaan iskeviä kriisejä. Meidän täytyy saada ihmiset mukaan, mikäli aiomme onnistua tässä.”
