Mitä päästölaskenta tarkoittaa ja miten siinä pääsee alkuun? Nesteen asiantuntija Hugo Stenberg vastaa viiteen yrityspäättäjiä askarruttavaan kysymykseen

1: Mitä yrityksen päästölaskenta tarkoittaa?

Yrityksen päästölaskennassa lasketaan yrityksen toiminnasta syntyviä päästöjä, useimmiten  kasvihuonekaasupäästöihin keskittyen. Yrityksen päästöjen määrittämiselle ja raportoinnille on olemassa erilaisia ohjeita ja standardeja, mutta itse päästölaskennalle ei ole olemassa yksiselitteistä tapaa, joka sopisi kaikille yrityksille.

“Yrityksen toimiala sekä saatavilla oleva tieto määrittää sen, millaisia laskelmia yrityksen päästöistä on mahdollista tehdä”, toteaa Nesteen ilmastoasioiden ja -tavoitteiden parissa työskentelevä Hugo Stenberg. Hänen mukaansa tärkeää onkin ensin hahmottaa, millaisia kasvihuonekaasupäästöjä yrityksen toiminnasta syntyy.

”Esimerkiksi valmistavalla sektorilla toimivan yrityksen suorat kasvihuonekaasupäästöt ovat todennäköisesti isommat verrattuna esimerkiksi ohjelmistoyritykseen, mutta jos mennään hieman pidemmälle arvoketjussa, saattaa ohjelmistoyrityksellekin tulla yllätyksenä, kuinka paljon vaikkapa käytetty työmatkaliikenne aiheuttaa päästöjä”, Stenberg sanoo.

Päästölaskenta perustuu usein eri päästökertoimien hyödyntämiseen. Yksi tunnetuimmista päästökertoimista on sähköntuotannosta aiheutuva kasvihuonekaasupäästöjen määrä yhtä megawattituntia kohti.

Päästökertoimien avulla voidaan laskea yrityksen jo olemassa olevasta datasta toiminnan päästövaikutukset. Esimerkkinä logistiikkayhtiö, jolla on saatavilla tarkkaa tietoa joko kalustolla ajetuista kilometreistä, polttoaineen kulutuksesta tai viimeistään polttoaineeseen käytetyistä euroista. Kaikkia näitä tietoja voidaan hyödyntää laskelmassa, jossa käytetty toiminnallinen yksikkö eli esimerkiksi kulutetun polttoaineen määrä kerrotaan sopivalla päästökertoimella.

Stenberg painottaa, että päästölaskelmissa saatetaan joutua tekemään yleistyksiä ja oletuksia. Jos yritys haluaa esimerkiksi selvittää jonkin raaka-aineensa tuottamisesta aiheutuneet päästöt, voi ainoa keino olla käyttää raaka-ainetyypille sopivaa, niin sanottua oletuspäästökerrointa, joka kertoo lähinnä päästöjen suuruusluokan.

”Sitä ei kannata säikähtää, sillä jo kokoluokan ymmärtäminen auttaa yritystä eteenpäin päästöjen vähentämisessä”, Stenberg sanoo.

2: Miksi yrityksen päästölaskenta on tärkeä tehdä?

Stenberg on nähnyt työssään, että ilmastoasioiden merkitys yritysten toiminnalle on kasvanut voimakkaasti. Nykyään omistajat, sijoittajat, asiakkaat ja muut kumppanit odottavat, että yritys on ottanut omat ilmastovaikutukset huomioon yhtiön strategiassa ja asettanut tavoitteita vaikutuksen pienentämiseksi. Tämän saavuttamiseksi ei ole juuri muita keinoja kuin selvittää yrityksen toiminnan aiheuttamat päästöt.

”Päästölaskennan tekemällä yritys viestii sidosryhmilleen, että se ymmärtää ympäröivää maailmaa ja odotuksia – ja ottaa ne huomioon”, Stenberg tiivistää.

Hän muistuttaa, että monella alalla päästöt saattavat olla jo nyt suora kustannus yritykselle – ja tulevaisuudessa erilaisten sääntelymekanismien myötä entistä suurempi kustannus.

3: Onko yrityksen päästölaskennan tekeminen vaikeaa?

Stenberg korostaa, että esimerkiksi sähkönkulutus, vuosittain syntyvien jätteiden määrä ja kaluston polttoaineenkulutus ovat kaikki yritykselle tuttuja konkreettisia asioita, joiden aiheuttamat päästöt on mahdollista selvittää. Päästökertoimien avulla voidaan tehdä ensimmäinen versio yrityksen päästölaskennasta ilman korkealentoista matematiikkaa. -Toki varsinkin jos kyseessä on globaali yritys, joka toimii useammassa maassa, haasteeksi voi muodostua päästölaskelmaa varten tarvittavan datan keruu ja koostaminen, Stenberg lisää.

”Päästölaskentaa ei kannata pelätä”, hän sanoo.

Jos alkuun on kaikesta huolimatta hankala päästä, apuna voi myös käyttää partneria, joka osaa avustaa esimerkiksi siinä, mitä osa-alueita yrityksen toiminnassa on syytä huomioida ja mitä päästökertoimia laskelmissa kannattaa käyttää.

4: Verkossa on tarjolla erilaisia päästölaskureita. Onko niistä apua ja mihin niiden toiminta perustuu?

Päästölaskennan avuksi on nykyään vapaasti käytettävissä myös erilaisia laskureita. Niiden toiminta perustuu yksinkertaisimmillaan siihen, että laskuriin syötetään esimerkiksi vuosittaisten ajokilometrien määrä, ja laskuri näyttää siitä syntyvät päästöt.

Tähän tapaan toimii esimerkiksi kuluttajille suunnattu Neste MY -laskuri, jonka avulla on mahdollista selvittää dieselin käytöstä syntyvät päästöt, ja se, kuinka paljon pienemmät päästöt syntyisivät uusiutuvaa dieseliä käyttämällä. Laskuri hyödyntää oletusta polttoaineen kulutuksesta ajettuja kilometrejä kohti, ja arvioi päästöt käyttäen fossiilisen dieselin ja uusiutuvan dieselin päästökertoimia.Lisäksi yritysasiakkaille tarjolla on  Neste MY Hiilijalanjälki -palvelu, joka tukee yrityksen tavoitteita polttoaineen kulutuksen päästöjen vähentämisessä ja positiivisten vaikutusten todentamisessa ja viestinnässä. Ajantasaisen tiedon ja visuaalisen näkymän avulla polttoaineen kulutuksen ja päästövaikutusten seuranta on helpompaa kuin koskaan.

Tarjolla on myös kokonaisvaltaisempaan päästölaskentaan tarkoitettuja työkaluja, kuten Suomen ympäristökeskus SYKEn oma laskuri. Stenbergin mukaan onkin tärkeää ymmärtää erilaisten laskureiden toiminta. Mitä uudempaa dataa laskuri käyttää ja mitä läpinäkyvämmin laskuri kertoo mihin sen tekemät laskelmat perustuvat, sitä parempi.

”Kannattaa myös miettiä, mitkä ovat olennaisia päästöalueita yrityksen toiminnassa, ja käyttää niiden osalta mahdollisimman tarkkoja laskentatapoja. Ja vastaavasti: mitä vähemmän relevantti alue, sitä karkeampi suuruusluokka laskelmissa riittää.”

5: Mitkä ovat seuraavat askeleet päästölaskennan jälkeen?

Hugo Stenbergin konkreettinen vinkki on, että yrityksen kannattaa päästölaskennan tulosten perusteella valita päästöalueet, joihin keskittyä. Kaikkea ei kannata yrittää ahmaista kerralla.

”Mielestäni yrityksen päästölaskennan yksi olennaisimmista tehtävistä on osoittaa, mihin toiminnan osa-alueeseen yrityksen kannattaa panostaa ensimmäiseksi päästöjen vähentämisessä”, Stenberg sanoo.

”Sen jälkeen voi miettiä yrityksen sisällä tai ulkoista apua hyödyntämällä, millä keinoilla päästöjä voidaan vähentää: onko se polttoaineen vaihtaminen toiseen, energiatehokkuuden kasvattaminen vai jokin muu. Usein kuitenkin tarvitaan kaikkia keinoja.”

Stenberg muistuttaa, että päästövähennystavoitteet on hyvä huomioida myös yrityksen kasvussa. Tällöin ilmastoasiat ja päästötavoitteet on mahdollista huomioida jo kasvun suunnittelussa, eikä kasvun takia lisääntyneisiin päästöihin havahduta vasta jälkikäteen, kun päästöjen vähentäminen voi olla isomman työn takana. Parhaimmillaan ymmärtämällä omat päästönsä yritys voi myös synnyttää tuotekehityksen ja innovaatioiden kautta uusia tuotteita ja palveluita, jotka auttavat yrityksen asiakkaita vähentämään omia päästöjään. Tämä kasvattaa samalla yrityksen positiivista ilmastovaikutusta, jota kutsutaan myös hiilikädenjäljeksi.