Kuljetusala ja ilmastonmuutos: Kuinka suuri on tavaraliikenteen ilmastotaakka, ja miten sitä voi pienentää?
Mikä on paras tapa selvitä murroksesta? Olla osa sitä. Kun koronapandemia, kuluttajat ja päättäjät painostavat kuljetusalaa kohti vastuullisempia käytäntöjä, voittajina selviytyvät ne yritykset, jotka vastaavat näkyvillä ja vaikuttavilla ilmastotoimilla. Parhaimmillaan ilmastoystävällisistä kuljetuksista voi tehdä strategisen kilpailuedun.
Tämän artikkelin opit:
- Miten suuri vaikutus kuljetusalalla on ilmastonmuutokseen
- Miksi kuluttajien odotukset tavaroiden kuljetuspalveluja kohtaan muuttuvat nyt nopeasti
- Millaisia poliittisia ohjaustoimia on luvassa kuljetusten päästöjen vähentämiseksi
- Miten yritykset voivat tehdä ilmastoystävällisistä kuljetuksista itselleen kilpailuedun
Vuonna 2019 maailma viimein heräsi globaaliin ilmastohätätilaan. Kun metsät paloivat, hiilidioksidipäästöt kasvoivat ja Yhdysvallat ilmoitti aikeestaan jättää Pariisin ilmastosopimus, paniikki planeetan tulevaisuudesta levisi ympäri maailman.
Vuotta leimasi sana flygskam, lentohäpeä. Sen teki tunnetuksi aktivisti Greta Thunberg, joka inspiroi miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa liittymään ilmastoprotesteihin. Muutimme matkustustottumuksiamme, ja junamatkailusta tuli hetkessä trendi.
Vuonna 2020 saapui koronavirus. Kun ihmiset pysyivät neljän seinän sisällä, tarve kuljettaa tavaroita kasvoi räjähdysmäisesti. New York Times kirjoitti huhtikuussa: “Vain muutama viikko sitten monia ihmisiä olisi ollut vaikea saada keskustelemaan kansallisesta toimitusketjusta. Terveydenhuollon suojatarvikkeiden sekä wc-paperin ja käsidesin kaltaisten perustuotteiden toimitusvaikeudet antoivat tavarakuljetusten sisäiselle toiminnalle uudenlaisen merkityksen.”
Paine muuttaa tavarakuljetuksia vastuullisemmiksi on tullut jäädäkseen
Poikkeusolot pakottivat meidät pohtimaan rakentamiamme kuljetusjärjestelmiä. Ja vaikka maailma aikanaan toipuu pandemiasta, merkit ovat selvät: kuluttajat, yritykset, sijoittajat ja päättäjät pitävät huolen, että paine muuttaa tavarakuljetuksia vastuullisemmiksi on tullut jäädäkseen.
Edessä on suuri urakka, sillä kuljetusten ilmastovaikutus on valtava. Samalla voimme olla ylpeitä siitä, että esimerkiksi Suomessa on jo otettu ensimmäiset askeleet kohti ilmastoystävällisempiä kuljetuksia.
Kuinka suuri ilmastovaikutus kuljetusalalla on?
Liikenne on yksi isoimmista ilmastonmuutoksen aiheuttajista ja nopeimmin kasvava päästöjen lähde maailmassa.
Maailman luonnonvarainstituutin (WRI) mukaan tie-, raide-, lento- ja meriliikenne aiheuttivat vuonna 2016 yhteensä yli 24 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Vielä huolestuttavampaa on se, että toimialan päästöt jatkavat kasvamistaan, vaikka ne pitäisi saada laskuun, WRI toteaa.
Ajatellaan esimerkiksi Yhdysvaltoja:
Vuosi 2016 toi historiallisen muutoksen siihen, mistä kasvihuonekaasut muodostuvat USA:ssa. Ensimmäistä kertaa yli 40 vuoteen liikenne ja kuljetusala syrjäyttivät sähköntuotannon maan suurimpana hiilidioksidipäästöjen lähteenä, kertoo Yhdysvaltain energiatilastokeskus (EIA).
Trendi on sama ympäri maailmaa. Kun kehitysmaissa ja nopean kasvun talouksissa tulot lisääntyvät ja infrastruktuuri paranee, liikenteen ja kuljetusten kysynnän kasvun odotetaan kiihtyvän seuraavina vuosikymmeninä. Tämä käy ilmi Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) vuoden 2018 liikenneselvityksestä.
Tieliikenne aiheuttaa 72 prosenttia liikenteen kokonaispäästöistä
Mutta mistä liikenteen päästöt tarkalleen ottaen tulevat?
IPCC:n selvityksen mukaan tieliikenne aiheuttaa suurimman osuuden liikenteen kokonaispäästöistä, 72 prosenttia. Tämä pitää sisällään henkilöautot, bussit, kuorma-autot ja rekat. Kun tarkastellaan kaikkia energiaa kuluttavia sektoreita maailmassa, liikenteen päästöt ovat myös kasvaneet nopeimmin 1970-luvulta lähtien. Tästä kasvusta tieliikenteen vastuulla on noin 80 prosenttia.
Hyvä uutinen on, että jos kaikki lyhyen ja pitkän tähtäimen ratkaisut otetaan käyttöön, vielä ei ole liian myöhäistä. Voimme yhä vähentää tieliikenteen päästöjä riittävän nopeasti saavuttaaksemme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.
Sitä vaatii kasvavassa määrin myös suuri yleisö.
Miten kuluttajien odotukset muuttuvat?
Jo nyt osa kuluttajista kiinnittää ruokaa ostaessaan huomiota “ruokamaileihin” (food miles) eli matkaan, jonka tuotteet kulkevat pellolta lautaselle. Kun ilmastotietoisuus jatkuvasti kasvaa, on todennäköistä, että tulevaisuudessa kuluttajat puntaroivat vastaavia kriteereitä yhä enemmän myös muiden tuotteiden kuin ruoan osalta. Erityisesti verkkokaupan piirissä syntyy jo nyt vaikutusvaltaisia aloitteita, jotka vaativat lisää tietoa tuotteiden ilmastovaikutuksista, mukaan lukien kuljetukset.
Suomessa jo useat verkkokauppaostoksia toimittavat kuljetusyritykset ovat tehneet vastuullisia tekoja pakettien kuljettamisesta syntyvän hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
“Käynnissä on jatkuva kilpajuoksu kehityksen perässä pysymiseksi, ja kuluttajien odotukset muuttuvat nopeasti”
“Käynnissä on jatkuva kilpajuoksu kehityksen perässä pysymiseksi, ja kuluttajien odotukset muuttuvat nopeasti”, sanoo Gordon Telling liikennealan konsulttiyritys Sustainable Freight Solutionsista.
Viimeisen vuosikymmenen aikana Telling on nähnyt, miten ihmisten odotukset kuljetusyhtiöitä kohtaan ovat muuttuneet rajusti. ”Kymmenen vuotta sitten palautuslogistiikka ei ollut mikään juttu. Nyt ihmiset tilaavat vaatteita neljää tai viittä kokoa ja palauttavat loput. Jo se yksinään olisi vaikeaa, ja nyt kuviossa ovat mukana myös karanteenit”, Telling sanoo.
Verkko-ostoksista neljäsosa palautetaan; myymäläostoksista vain joka kymmenes tai kahdeskymmenes. Euroopan toiseksi suurimman kuljetusyrityksen DPD:n käsittelemien palautustuotteiden määrä kaksinkertaistui vuodesta 2017 vuoteen 2018. Nykyään on tavallista, että yksittäinen tilaus kulkee myyjän ja ostajan välillä edestakaisin neljä tai viisi kertaa, mikä pahentaa tilannetta entisestään. Kuljetusalalle on valtava haaste löytää kestäviä ratkaisuja tällaisiin kuluttajatarpeisiin. Muu ei kuitenkaan auta, mikäli haluaa vastata vastuullisuutta vaativien kuluttajien odotuksiin.
“Ihmiset haluavat enemmän ja enemmän tavaraa, ja he haluavat sen nyt”
Kuluttajat eivät kuitenkaan näytä haluavan tinkiä myöskään toimitusten nopeudesta – päinvastoin. ”Ihmiset haluavat enemmän ja enemmän tavaraa, ja he haluavat sen heti”, Telling sanoo.
Ja kuluttajien luoma paine toimitusketjujen päästöjen vähentämiseksi on vain yksi osa kinkkistä yhtälöä:
Ympäristötietojen raportointijärjestelmä CDP:n tekemässä kyselyssä kolme neljästä yrityksestä vastasi, että ne varautuvat karsimaan alihankkijoita näiden ekotehokkuuden perusteella. Yritykset tiedostavat kuluttajien halun ostaa fiksummin ja suosia brändejä, jotka tukevat heidän omia ilmastotavoitteitaan. Myös sijoittajat vaativat kuljetusyrityksiä panostamaan kestävään kehitykseen, kertoo Greenbiz.
Muutos vaatii paljon painetta ja monia vipuvarsia. Se edellyttää myös, että näkökulmaansa muuttavat kaikki osapuolet: tavarantoimittajat, muutoksen vaatijat ja poliittiset päättäjät.
Ilahduttavaa on se, että moni kuljetusalan yritys on jo ryhtynyt aktiivisesti vastuulliseen muutokseen.
Mitkä innovaatiot auttavat kuljetusalan yrityksiä kohti vastuullisuutta?
Kuljetusalalla tiedetään, että ihmiset tilaavat jatkossakin yli tarpeensa ja haluavat ilmaisia kuljetuksia. Niinpä muutos kohti vaadittua vastuullisuutta jää yrityksen harteille, ja monet yritykset ovat valmiita mukautumaan. Esimerkiksi kuljetusyritys DPD käytti vastikään satoja tuhansia euroja päästöttömän sähköisen varastoalueen perustamiseen.
Kuljetusyrityksille jokainen tänään tehty valinta on askel kohti sitä, miltä ala näyttää huomenna
Tämän mittaluokan investointipäätöksiä voi kuitenkin olla vaikea tehdä. Kuljetusyrityksille jokainen tänään tehty valinta on askel kohti sitä, miltä ala näyttää huomenna.
“Liikennesektorin mullistaminen on kuitenkin hidasta. Ajoneuvot ovat liikenteessä melko pitkään”, sanoo johtava markkina-analyytikko Anselm Eisentraut Nesteeltä, joka on listattu maailman kolmanneksi vastuullisimmaksi yritykseksi. “Kaluston uusimiseen voi mennä jopa 20 vuotta.”
Laiva- ja lentoliikenteessä viive on vieläkin suurempi. ”Lentokoneiden ja rahtilaivojen osalta puhumme 30–40 vuoden eliniästä. Nyt tehtävät päätökset tarkoittavat, että alukset tulevat kuluttamaan seuraavat kolme–neljäkymmentä vuotta sitä polttoainetta, jolle niiden voimansiirto rakennettiin”, Eisentraut sanoo.
Näin hitaat edistysaskeleet tarkoittavat, että logistiikka-ala taistelee pysytelläkseen mukana teknologisten muutosten sarjatulessa – joskin muutos myös tapahtuu sitä mukaa, kun vanhoja ajoneuvoja, laivoja ja lentokoneita korvataan uudemmilla.
Kuljetusalalla pilotoidaan parhaillaan vetypolttokennojen avulla kulkevia kuorma-autoja sekä sähköakuilla toimivia rekkoja. Telling kuitenkin toteaa, että tällä hetkellä rekat tarvitsisivat pitkän matkan kuljetuksia varten noin 12 tonnia akkuja, mikä ei juuri jättäisi tilaa lastille.
Myös polttomoottorilla käyvien raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen päästöjen vähentämiseksi on onneksi tehty suuria harppauksia viimeisen 20 vuoden aikana.
”Nykyiset Euro 6 -luokan kuorma-autot ovat hyvin puhtaita”, Gordon Telling sanoo päästöstandardeista, jotka koskevat kaikkia vuoden 2015 syyskuun jälkeen massatuotantona valmistettuja autoja. Standardit ovat voimassa EU:n ja ETA:n jäsenmaissa, joissa valtaosa kuorma-autoista kulkee dieselillä.
”Kaupalliset kuljetukset ovat yhä melko konservatiivinen ala, joka on lähes sataprosenttisen riippuvainen fossiilisista polttoaineista pääasiallisena liikennemuotona”, Eisentraut sanoo.
Raskaiden diesel-ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi on kuitenkin jo saatavilla vaihtoehtoja, esimerkkinä suosiotaan kasvattava uusiutuva diesel. Näin toteaa laajalle levinnyt tuore selvitys, jonka on tehnyt GNA, Yhdysvaltojen johtava puhtaisiin liikenneratkaisuihin erikoistunut konsulttitoimisto. Selvityksen mukaan esimerkiksi Kaliforniassa uusiutuvan dieselin myynti kolminkertaistui vuodesta 2015 vuoteen 2019, ja kalustopäälliköt olivat hyvin tyytyväisiä suoritustasoon. Myös Suomessa sadat kuljetus- ja logistiikka-alan yritykset käyttävät uusiutuvaa dieseliä käyttöön.
Edes pandemia ei pysäyttänyt kasvavaa trendiä. Nesteen kehittämä innovaatio, Neste MY uusiutuva diesel™, saavutti jopa kaikkien aikojen parhaan myyntituloksen vuoden 2020 toisella kvartaalilla. Kyseessä on jätteistä ja tähteistä jalostettu polttoaine, joka vähentää käyttäjän kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia elinkaarensa aikana, verrattuna fossiiliseen dieseliin.
Miltä maantiekuljetusten pitäisi näyttää viiden tai 50 vuoden päästä?
Eräs vielä kaukana horisontissa siintävä, mutta tulevaisuudessa kenties merkittävä ratkaisu on moottoriteiden sähköistäminen. Tämä tapahtuisi vetämällä teiden ylle sähkökaapeleita, joista rekat voisivat ottaa ajon aikana virtaa sen sijaan, että niiden pitäisi pysähtyä lataamaan akkuja tai varastoida valtavat määrät akkuja pitkille matkoille.
Sähköisistä moottoriteistä ei kuitenkaan ole vähentämään liikenteen päästöjä niin nopeasti kuin ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii. Sama aikaongelma koskee vetykäyttöisiä ajoneuvoja. Tarvitsemme lyhyen tähtäimen pikaratkaisuja, jotta saamme ostettua aikaa pitkän tähtäimen pysyvämmille ratkaisuille.
Näin tieliikenne saataisiin samalle tasolle kuin rautatieverkosto, joka on tehnyt isoja harppauksia kestävässä kehityksessä, Anselm Eisentraut visioi.
“Kunnianhimoinen sääntely on se kipinä, joka käynnistää vallankumouksen”
Jotta nämä vähäpäästöiset teknologiat voivat kilpailla hiili-intensiivisten fossiilisten polttoaineiden kanssa tai jopa tulla taloudellisesti niitä kannattavammiksi, tarvitaan kunnianhimoisia sääntelyjärjestelmiä, Eisentraut toteaa.
”Sääntely on se muutoksen kipinä, joka tarvitaan vallankumouksen käynnistämiseksi”, hän sanoo. ”Jos kaikki vain jatkuu entisellään, kehitys tulee olemaan hidasta. Mutta kunnianhimoisen sääntelyn avulla ratkaisut, jotka tuntuvat tänään toteuttamiskelvottomilta, voivat olla valtavirtaa kymmenessä vuodessa.”
Miten päättäjät kirittävät kuljetusalaa muutokseen?
Onneksi päättäjät ympäri maailman ovat tarttumassa haasteeseen. Agendalla on isoja muutoksia lainsäädännössä, ja esimerkkejä kunnianhimoisesta sääntelystä nähdään esimerkiksi Yhdysvaltojen länsirannikolla.
Kalifornia on edelläkävijä vastuullisten kuljetusten kentällä. Siellä ilmastoystävällisemmät polttoaineet saavat verokannustimia, jotka ovat auttaneet taivuttamaan UPS:n kaltaisia yrityksiä käyttämään enemmän biokaasua.
Tulevaisuudessa yhä useammat osavaltiot ja maat puuttuvat kuljetusalan ympäristökuormaan sääntelyllä.
“On olemassa joukko erilaisia poliittisia toimia, joilla voidaan vauhdittaa uusien teknologioiden käyttöönottoa”, sanoo Pierpaolo Cazzola, ekologisen kestävyyden asiantuntija Kansainvälisestä liikennefoorumista (ITF). ”Ne voi jaotella kahteen ryhmään: teknologiseen tarjontaan ja markkinoiden kysyntään.”
Ensin mainitussa hallinto asettaa veroetuuksia ilmastoystävälliselle teknologialle, kuten Kalifornian “Clean Trucks Rule” tekee, tai kannustaa vähemmän saastuttaviin vaihtoehtoihin asettamalla hinnan negatiivisille ulkoisvaikutuksille, kuten hiilidioksidipäästöille. Tällaiset ratkaisut ovat entistäkin tärkeämpiä, kun kulutustottumukset muuttuvat ja yhä useampi on riippuvainen verkkotoimituksista, mikä voi lisätä jokapäiväisen elämämme ilmastovaikutuksia.
On mahdollista, että hallitusten pitää myös poistaa kilpailulainsäädäntöä, joka estää nyt niin sanottuja ”viimeisen mailin” (last mile) kuljetusyrityksiä tekemästä yhteistyötä, Cazzola sanoo. Viimeisen mailin yrityksillä tarkoitetaan palveluntarjoajia, jotka käyttävät kevyitä ajoneuvoja tavaroiden toimittamiseen kuluttajille. Tällä hetkellä lukuisilla kuljetusyrityksillä voi olla kaupungin rajalla omat varastot, joista niiden kuljettajat toimittavat tuotteita samoihin osoitteisiin kuin kilpailijat. Tällaisten tuplatoimitusten poistaminen ja liikenteen keskittäminen yhteen jaettuun varastoon auttaisi vähentämään hukattua energiaa. Lontoossa Gnewt Cargo -yritys kuljettaa jo useiden yritysten viimeisen mailin toimituksia sähköisillä kuorma-autoilla, mikä vähentää samoihin osoitteisiin yhden päivän aikana toimittavien ajoneuvojen määrää.
Suomessa lainsäädäntö tukee jo nyt hyvin muutosta. Tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä vaatii toteutuakseen monia ratkaisuja, ja yksi tukeva tekijä on uusiutuville polttoaineille asetettu jakeluvelvoite. Sen avulla joka kolmas kilometri Suomessa ajetaan uusiutuvilla polttoaineilla vuoteen 2030 mennessä, mutta tieliikenteen ilmastopäästöjen nopeampi vähentäminen vaatisi vielä tuekseen veromallia, jollainen on käytössä naapurissamme Ruotsissa. Lisäksi Liikenne- ja viestintäministeriön laatima fossiilittoman liikenteen tiekartta sisältää monia erilaisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät yhteiseen maaliin.
Mutta riittävätkö edes nämä kaikki toimet yhdessä?
Kuluttajien paine, hallitusten väliintulo ja yritysten teot tavarakuljetusten hiilipäästöjen vähentämiseksi eivät välttämättä tuo tarvittua vallankumousta. Tavaroita lähetetään silti maailman yhdeltä laidalta toiselle, ja hiilipäästöjä kertyy matkan varrella.
”Asiat muuttuvat, kun logistiikan päästövähennyksille saadaan hintasignaali”, sanoo Pierpaolo Cazzola. ”Mutta totta puhuen Euroopassa on ollut tällainen hintasignaali jo jonkin aikaa, sillä tieliikenteen polttoaineiden verotus on raskasta.”
Lisää poliittista tukea on kuitenkin tulossa.
Euroopan unioni suunnittelee niinkin pian kuin vuonna 2021 niin sanottuja hiilimaksuja, joita perittäisiin jäsenmaiden rajoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU:n 27 jäsenmaahan tuotavista tuotteista pitäisi maksaa ”hiiliveroa”, joka vastaa tuotteiden aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen määrää.
Hiilimaksut ovat EU:lta rohkea avaus, joka saattaa “kirjoittaa uusiksi kilpailuetua koskevat ehdot kokonaisilla toimialoilla”, ennustaa Boston Consulting Group. Muu maailma seuraa todennäköisesti Euroopan perässä, kun hiilivero kerää poliittista tukea ympäri maailman.
Kuinka tavaratoimitukset mullistetaan tulevaisuudessa?
Loppujen lopuksi kuljetusten muuttaminen kestävämmiksi on kiinni kuluttajien valinnoista. ”Haluanko aina kaiken halvimpaan mahdolliseen hintaan päivässä tai parissa, vai olenko valmis hyväksymään, että tietyt toimitusketjut hidastuvat, jotta voimme vähentää polttoaineen kulutusta?” kysyy Anselm Eisentraut. “Olenko valmis maksamaan enemmän paikallisesti tuotetusta, 3D-printatusta lelusta tai kulutustavarasta, jotta saamme paikallisen toimitusketjun toimimaan?”
Kuljetussektorilla on velvollisuus vauhdittaa vastuullisuuden vallankumousta
Kuljetussektorilla on mahdollisuus toimia nyt ja vauhdittaa käynnistynyttä vastuullisuuden vallankumousta. Kestävän tulevaisuuden voi saavuttaa johtamalla esimerkillä – ja lopulta paras tapa selvitä murroksesta on olla mukana toteuttamassa sitä.
