Monimutkaisesta yksinkertaista: vastuullisuuden muutoksentekijä - Rohkea ja innovatiivinen Thomas Müller-Kirschbaum
Thomas Müller-Kirschbaum on julistanut vastuullisuuden ilosanomaa alansa eturintamassa jo vuosikymmeniä. Pitkää uraa muoviteollisuudessa on ohjannut pyrkimys tehokkaisiin ja helposti ymmärrettäviin ratkaisuihin – niin töissä kuin muussakin elämässä. Vuosien aikana Müller-Kirschbaumille on kertynyt mainetta myös innovoijana, jonka henkilökohtainen sitoutuminen vastuullisuuteen on luonut tietä paremmalle tulevaisuudelle. Henkel ja Neste ovat toisilleen luonnolliset kumppanit, sillä niillä on yhteneväinen näkemys vastuullisuuden merkityksestä.
Kun Thomas Müller-Kirschbaumin valmistui fysikaalisen kemian tohtoriksi, hänen ensimmäinen työpaikkansa oli polyetyleeniä valmistavan yrityksen apulaispäällikkönä. Työpäiviensä päätteeksi Müller-Kirschbaumin tavaksi muodostui pyöräillä viiiden minuutin matka toimistolta pysäköintialueelle. Reitti kulki ohi kolisevan paineilmakuljetinjärjestelmän, joka kuljetti muovituotannossa käytettyjä rakeita. Elettiin 1980-luvun loppua, jolloin kasvihuonekaasuja sekä fossiilisten polttoaineiden ympäristövaikutuksia alettiin ymmärtää yhä paremmin. Müller-Kirschbaum hämmästeli yhtiön toimintatapoja: "Tulemmeko todella tekemään muovia näin vielä 30 vuoden kuluttua?"
Nyt, yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin, muovituotanto muuttuu ripeää vauhtia. Lopputuotteet tuotetaan samoilla prosesseilla ja tuotantolinjoilla – ja samat paineilmakuljettimet ovat yhä täällä. Müller-Kirschbaum on kuitenkin pannut merkille teollisuuden asteittaisen etenemisen kohti vastuullisempia käytäntöjä ja materiaalilähteitä. Vuosien varrella myös ihmisten yleinen suhtautuminen muoveihin ja ympäristöön näyttää muuttuneen.
Pyöräiltyään muutaman kuukauden ajan kuljetusputkien ohi Müller-Kirschbaum löysi uuden työpaikan Henkeliltä. Kemianteollisuuden tuotteita ja kulutustavaroita valmistavan yrityksen pääkonttori sijaitsee Saksan Düsseldorfissa. Siellä hän toimi pitkään pesu- ja puhdistustuotteiden globaalista tutkimuksesta ja kehityksestä vastaavana johtajana.
Kun Müller-Kirschbaum 1980-luvun lopulla aloitti Henkelin palveluksessa, yrityksessä oltiin jo tuolloin ympäristötietoisia – 30 prosenttia tuotteissa käytetyistä materiaaleista oli kasvipohjaisia. Müller-Kirschbaumiin tämä teki vaikutuksen:
"Se oli täydellinen muutos petrokemian maailmaan, jossa olin työskennellyt aiemmin", hän sanoo.
Ensimmäisten vuosien aikana Henkelissä Müller-Kirschbaumiin päivittäinen työ ei keskittynyt vastuullisuuteen, mutta aihe mietitytti jatkuvasti. Osana katolista kasvatustaan hän oli nuorena oppinut, että ympäristöstä huolehtiminen on tärkeää. Tämä oppi on pysynyt mukana läpi elämän.
Kun Müller-Kirschbaum vuosien varrella eteni urallaan Henkelissä, hän sai mahdollisuuden soveltaa ajatteluaan myös yrityksen toiminnassa.
"Vuonna 2005 liityin Henkelin kestävän kehityksen neuvostoon", Müller-Kirschbaum sanoo ja jatkaa: "Kaksi vuotta myöhemmin asetimme yhdessä vastuullisuusjohtajan kanssa ensimmäiset vastuullisuustavoitteet Henkelille."
Tiimi oli pieni, mutta heidän luomansa ohjeistus alkoi saada jalansijaa yrityksessä, vaikkei sen takana ollutkaan hallituksen päätöksiä.
"Tämä osoitti, että jos vain haluaa, jopa suuressa yrityksessä voi saada aikaan muutoksia", hän sanoo. "Niin kauan kuin on vahvaa tahtoa, keinot kyllä löytyvät."
Monimutkainen asia, yksinkertaiset viestit
Müller-Kirschbaum tutustui vastuullisuuden tekniseen puoleen ensimmäistä kertaa opiskellessaan Kölnin yliopistossa. Hän osallistui ympäristötekniikan kursseille RWTH Aachenin teknillisessä yliopistossa ja perehtyi alansa tekniikoihin, kuten autojen katalysaattoreihin käytettäviin Lambda-antureihin sekä hiilivoimalaitosten rikinpoistoihin.
"Se oli valtava aihe Saksassa", Müller-Kirschbaum sanoo, "etenkin lännessä toimivien ruskohiilivoimalaitosten takia."
"Kaksi vuotta myöhemmin asetimme yhdessä vastuullisuusjohtajan kanssa Henkelille ensimmäiset vastuullisuustavoitteet."
Müller-Kirschbaum on työskennellyt ja asunut suurimman osan elämästään Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa. Alue tunnetaan Saksan keskeisimpänä talousalueena sekä terästeollisuuden ja voimalaitosten kotina. Se on ollut myös yksi Euroopan suurimmista saastuttajista. Tästä alettiin tulla yhä tietoisemmiksi 1980-luvulla.
Teknologiat, joihin Müller-Kirschbaum yliopistossa tutustui, olivat ensimmäisiä keinoja vastata ilmansaasteiden ja kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamiin huoliin.
Opiskeluajoista lähtien hän on seurannut tarkasti ympäristötekniikan kehittymistä. Yksi suurimmista muutoksista ei kuitenkaan ollut teknologinen, vaan pikemminkin murros ympäristöä koskevissa asenteissa.
"Intensiteetti tai syvyys on nyt paljon suurempi."
Müller-Kirschbaum ottaa esimerkiksi kasviöljyt. Häneen teki 30 vuotta sitten vaikutuksen jo se, että Henkelin pesu- ja puhdistustuotteet pohjautuivat kasviöljyihin. Tänään kuluttajilla on paljon enemmän tietoa vastuullisuuskysymyksistä ja eri tekijöiden keskinäisistä vaikutuksista. Samalla ympäristöasioihin liittyvistä keskusteluista on tullut monimutkaisempia.
Kasvanut tietoisuus on johtanut siihen, etteivät Henkelin kaltaiset yritykset voi vain ilmoittaa korvaavansa petrokemialliset materiaalit kasviöljyillä – varsinkaan, jos öljy on esimerkiksi vastuuttomasti tuotettua palmuöljyä.
"Ihmiset ymmärtävät, että vastuuttomasti tuotetulla palmuöljyllä voi olla metsähakkuiden kautta myös kielteinen vaikutus ilmastoon", Müller-Kirschbaum sanoo.
Lisätietojen tarve on suuri: miten öljy on hankittu, miksi käytetään palmuöljyä ja miten yritys varmistaa toiminnan vastuullisuuden.
Kaikkien vastuullisuuden tasojen huomioiminen voi tehdä tuoteviestinnästä vaikeaselkoista. Siksi Müller-Kirschbaumin mukaan on löydettävä tapoja tiivistää sanoma yksinkertaiseksi viestiksi. Viime kädessä kuluttajat haluavat tehdä vastuullisia valintoja, mutta kaupassa ostopäätös muodostuu muutamissa sekunneissa.
"Tämä tarkoittaa, että ostotoimenpiteen aikana vastuullisuudesta on kerrottava selkeästi yhden viestin puitteissa.”
Mutta jos vastuullisuus on niin monimutkaista, miten olla viestiä siitä selkeästi? Tätä haastetta Müller-Kirschbaum on pähkäillyt. Hän uskoo, että ratkaisuksi on luotava "kiertotalousmuovi" tai "kiertotalouspakkaus" -merkintä.
Vastuullisen muovituotannon ideaalimallissa osa tuotteesta voi pohjautua mekaanisesti kierrätettyihin materiaaleihin, toinen osa kemiallisesti kierrätettyihin ja loput biopohjaisiin materiaaleihin. On hankalaa välittää tämä viesti jollekulle supermarketin hyllyltä käsin, Müller-Kirschbaum sanoo.
"Kolmen sekunnin ostotapahtuman aikana kukaan ei ehdi sisäistää etikettiä, jonka mukaan tuotteesta 70 prosenttia on mekaanisesti kierrätettyä, 10 prosenttia kemiallisesti kierrätettyä ja 20 prosenttia biopohjaista."
Müller-Kirschbaumin visiossa yksi pakkausmerkintä kokoaa kaiken yhteen yksinkertaiseksi symboliksi. Näin kerrotaan kuluttajille välittömästi, kuinka vastuullinen tuote on huomioiden samalla kaikki eri näkökulmat. Tällainen järjestelmä ja sen mukaan standardoitu merkki edellyttäisivät eri teollisuusjärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä. Vielä sellaista ei ole olemassa, mutta Müller-Kirschbaum uskoo, että näemme tarran seuraavan viiden vuoden aikana. Vastuullisesta ostamisesta tulisi kertaheitolla helpompaa ympäristötietoisille kuluttajille.
Yhteistyötä kestävän tulevaisuuden puolesta
Ymmärrettävät ja selkeät viestit eivät ole hyödyllisiä vain kuluttajille. Müller-Kirschbaum on yrittänyt pilkkoa Henkelin kestävän kehityksen suunnitelman yksinkertaisiksi viesteiksi jakamalla sen pienempiin tavoitteisiin. Yleistavoitteena on kolminkertaistaa yrityksen arvo suhteessa kokonaisjalanjälkeen kahdenkymmenen vuoden aikana. Päätöspisteenä on vuosi 2030. Yhtenä toimenpiteenä Henkelin jokaista tavarantoimittajaa pyydettiin tehostamaan veden ja energian kulutustaan 3,5 prosenttia ja vähentämään jätteiden määrää. Mutta tämä ei ollut se haastavin osuus.
"Ei ole kovin vaikeaa saada toimitusketjun ihmisiä säästämään energiaa", Müller-Kirschbaum sanoo. Tarkoittaahan energiansäästö loppujen lopuksi myös pienempiä kustannuksia.
"Ongelma oli vakuuttaa bisnesihmiset siitä, että jalanjälkeä pienentämällä myös arvo kasvaa.”
Arvolla tarkoitetaan tässä kaikkea alkaen paremmista tuotteista ja myynnistä aina turvallisempaan työpaikkaan ja sosiaalisen kehityksen edistämiseen.
Kasvun hakeminen samalla, kun käytetään vähemmän, tuntui järjenvastaiselta. Yksinkertainen tapa luoda lisäarvoa on skaalata ylöspäin kasvattamalla tuotantomääriä. Mutta se ei toimi, jos tavoitteen toinen puoli tarkoittaa, että käytössä on vähemmän resursseja. Jotta päämäärä ei olisi niin ylivoimainen, se jaettiin pienempiin tavoitteisiin. Joka vuosi arvon tuli nousta vain noin 2 prosenttia. Se oli paremmin saavutettavissa, joskin vaihtelevilla markkinoilla tämäkin tuotti haasteita. Joinakin vuosina euron arvon muutokset tekivät kahden prosentin kasvusta erityisen vaikean saavuttaa.
Jäätyään eläkkeelle Henkeliltä Müller-Kirschbaum jatkaa ohjausryhmissä, joissa hän antaa neuvoja ammentaen kokemuksestaan. Usein hän korostaa, että vastuullisuusaloitteiden toteuttaminen voi olla vaikeaa suuressa organisaatiossa.
Kestävän planeetan rakentaminen on valtava tehtävä, mutta jokainen pienikin askel on askel oikeaan suuntaan
"Vaikka vastuullisuus on jokaisen tavoite, vastuullisuusohjelmien mukanaan tuomien vastuiden ja hintalapun jakaminen tuottaa edelleen tuskaa."
Müller-Kirschbaumin neuvo haasteiden selättämiseen on yksinkertainen: "Ajattele sitä kuntosalilla käymisenä". Se saattaa tehdä kipeää, ennen kuin vaikutukset alkavat näkyä.
”Ihmiset kuitenkin ymmärtävät saatavat terveyshyödyt.”
Henkelin kaltaiset vastuullisuussuunnitelmat voivat edistää maailmanlaajuisia pyrkimyksiä vähentää hiilijalanjälkeämme ja auttaa tervehdyttämään planeettaamme. Yritysten tekemä yhteistyö on omiaan nopeuttamaan näitä pyrkimyksiä. Esimerkki yhteistyöstä on uusiutuvan hiilen aloite (RCI), jonka perustajia sekä Henkel että Neste ovat.
Kestävän planeetan rakentaminen on valtava tehtävä, mutta jokainen pienikin askel on askel oikeaan suuntaan. Müller-Kirschbaum vertaa tätä Kölnin katedraalin rakentamiseen.
"Katedraalin perustan vuonna 1248 rakentaneet ihmiset tiesivät, etteivät he tulisi näkemään viimeisen kiven asettamista."
Kannattaa kuitenkin olla osa tällaista suurta hanketta, rakennettaan sitten katedraalia tai ratkaistaan ilmastohaastetta.
"Minusta tuntuu, että olen jossain keskivaiheilla", hän kuvaa rooliaan kestävän planeetan synnyttämisessä. "Työ on alkanut, yhä on suunnitelmia kehitettävänä, mutta lopullinen päämäärä ajaa eteenpäin.”
"Minusta näyttää, että olemme oikealla tiellä."
Yhdessä luotu suunnitelma kestävämmän planeetan luomiseksi motivoi Müller-Kirschbaumia jatkamaan vastuullisuushankkeiden parissa. Hän haluaa myös aikaansaada muutoksia henkilökohtaisessa elämässään. Oma toimisto on vain 800 metrin päässä kotoa, ja matka taittuu aina kävellen. Hiilijalanjälkeä he pyrkivät koko perheen voimin vähentämään harkitsemalla huolellisesti ostojaan.
Pieniä askelia, mutta Müller-Kirschbaum näkee kaiken tämän osana suurempaa tavoitetta. Ja hän uskoo tulevaisuuteen.
"Se vie pidempään kuin minun elinaikani", hän sanoo, mutta lisää: "Minusta näyttää, että olemme oikealla tiellä."
