Oikeudenmukainen siirtymä: suojellaan maapalloa jättämättä ketään muista jälkeen

Maailmassa on meneillään valtava energia-alan murros, jossa siirrymme fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta taloudesta uusiutuvan energian voimalla toimivaan talouteen. Muutos on välttämätön, jotta ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan rajoittaa. Se edellyttää myös täydellistä muutosta yritysten liiketoimintaan ja vaikuttaa merkittävästi työntekijöihin ja yhteisöihin. On varmistettava, että kukaan ei jää jälkeen tässä prosessissa ja että siirtymä uuteen maailmanjärjestykseen tapahtuu oikeudenmukaisesti. Siksi yritysten on mahdollistettava kaikille oikeudenmukainen siirtyminen nettonollatalouteen.

”Nettonollatavoitteisiin pyrkiminen on yrityksille valtava muutos, jolla on yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia työntekijöihin, toimittajiin ja yhteisöihin”, sanoo Nina Norjama, Head of Human Rights, Neste. Neste on maailman johtava uusiutuvan lentopolttoaineen ja uusiutuvan dieselin tuottaja. ”Vähähiiliseen talouteen siirtyminen luo yrityksille myös valtavia mahdollisuuksia tarjota vastuullisia työpaikkoja ja kehittää työntekijöiden taitoja ja tulevaisuuden valmiuksia”, Norjama jatkaa.

Siirtymä vähähiiliseen talouteen on tehtävä nopeasti ja oikeudenmukaisesti eli tasapuolisesti ja niin, että kaikki otetaan mukaan. Näin nopeutetaan myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia ja luodaan mahdollisuuksia kaikille. Kansainvälisen työjärjestö ILOn mukaan oikeudenmukainen siirtymä on ”talouden viherryttämistä tavalla, joka on oikeudenmukainen ja osallistava kaikille asianosaisille, luo ihmisarvoisia työmahdollisuuksia eikä jätä ketään jälkeen muista”.

Oikeudenmukaisen siirtymän käsite tuli mukaan laajempaan ilmastonmuutostyöhön Pariisin ilmastokonferenssissa vuonna 2015. Uraauurtava Pariisin sopimus (The Paris Agreement) on vauhdittanut hiilestä irtautumista viime vuosina, ja siinä korostetaan  oikeudenmukaisen siirtymän merkitystä sekä todetaan, että hallitusten on otettava huomioon työntekijöiden tarpeet.

”Ajatus on saanut lisää painoarvoa osittain siksi, että Yhdysvallat vetäytyi Pariisin sopimuksesta vedoten sen kielteiseen vaikutukseen työpaikkoihin”, sanoo Nick Robins, vastuullisen rahoituksen työelämäprofessori Grantham Research Institute on Climate Change and the Environment -tutkimuslaitoksesta.

”Ennen Yhdysvaltain päätöstä ilmastopolitiikassa oli pitkälti ohitettu yhteiskunnalliset näkökohdat. Päätös aiheutti järkytystä ja sai ihmiset kiinnittämään huomiota käsillä olevien muutosten yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen”, Robins lisää.

Tilannetta on pahentanut puhtaan energian murros, joka tapahtuu paljon nopeammin kuin ennustettiin. Se on luonut kokonaan uusia toimialoja ja niihin työpaikkoja, mutta se on myös heikentänyt fossiilisiin polttoaineisiin nojaavien ja hiili-intensiivisten yritysten elinkelpoisuutta paljon nopeammin kuin luultiin olevan mahdollista. 

Norjaman mukaan oikeudenmukaista siirtymää tarvitaan, jotta vältytään työpaikkojen häviämiseltä ja sen mukanaan tuomilta yhteiskunnallisilta vaikutuksilta: ”Oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa, että tarjotaan uusia, vastuullisia työpaikkoja fossiiliteollisuuden vanhentuneiden työtehtävien tilalle. On myös tarjottava täydennys- ja uudelleenkouluttautumista, jotta ihmisillä on tarvittavat valmiudet uusiin töihin.”

Oikeudenmukaista siirtymää tuetaan politiikalla ja maailmanlaajuisella yhteistyöllä

Jotta energiasiirtymä onnistuisi, hallitusten ja yritysten on otettava työntekijät ja yhteisöt mukaan muutokseen. 

Robinsin mukaan ei ole yllättävää, että Yhdysvaltain ilmastolaissa (US Inflation Reduction Act) keskitytään nimenomaisesti työntekijöiden oikeuksiin ja laadukkaiden kotimaisten työpaikkojen luomiseen. Myös Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmassa (The European Green Deal) on oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi. Sitä Euroopan komissio on kuvannut ”keskeiseksi välineeksi, jolla varmistetaan, että siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen tapahtuu oikeudenmukaisella tavalla eikä ketään jätetä jälkeen muista”. Mekanismilla mobilisoidaan noin 55 miljardia euroa vuosina 2021–2027 lievittämään siirtymän sosioekonomisia vaikutuksia alueilla, joihin siirtymä vaikuttaa eniten. Tällaisia ovat esimerkiksi Puolan hiilentuotantoalueet.

Kohti nettonollaa: työvoiman muuttuvat mahdollisuudet

”Nettonolla ja oikeudenmukainen siirtymä voivat olla ristiriidassa, etenkin koska niiden perustat poikkeavat toisistaan. Nettonolla perustuu ilmastotieteeseen, kun taas oikeudenmukaisen siirtymän perustana ovat työntekijöiden oikeudet”, Robins selittää. Niiden ei kuitenkaan tarvitse olla ristiriidassa. Yritysten onkin toimittava tavoitteellisesti ja yhteistyössä, jotta kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää ja varmistaa, että siirtymä on oikeudenmukainen ja kaikki pidetään mukana.

Norjaman mukaan tärkeintä on sitouttaa työntekijöitä ja selvittää heidän näkemyksiään yrityksen strategiasta ja heidän tulevista työuristaan. Jotta työntekijöitä voidaan sitouttaa yritykseen myönteisesti, pitää tehdä jatkuvaa yhteistyötä ja käydä jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa. Tämä voi koskea esimerkiksi liiketoiminnan uudistamista, osaamisen kehittämistä ja työhyvinvointia. Näin kannustetaan työntekijöitä olemaan avoimia, joustavia ja motivoituneita oppimaan uutta. Näitä kaikkia myös tarvitaan, jos oikeudenmukaisessa siirtymässä halutaan onnistua. Jos tarvitaan rakenneuudistus, yrityksen olisi investoitava uudelleenkoulutukseen, jotta työntekijät voivat pätevöityä uusiin tehtäviin muualla yrityksessä tai sen ulkopuolella. 

Robins huomauttaa, että nettonollasiirtymässä on yhtä paljon kyse siirtymästä puhtaampaan energiaan kuin siirtymästä pois fossiilisista polttoaineista. Esimerkiksi uusiutuvassa energiassa ja sähköajoneuvoissa on valtavia mahdollisuuksia.

Joillakin toimialoilla, kuten autoteollisuudessa, yleishyödyllisissä palveluissa ja kaivosteollisuudessa, on jo syntymässä selkeitä siirtymäpolkuja. Niiden myötä yritykset voivat siirtyä fossiilipohjaisista liiketoimintamalleista vähähiilisiin vaihtoehtoihin ja menestyä tulevaisuudessa.

Kaikilla toimialoilla yritysten pitää aluksi selvittää, millaista uutta osaamista ne tarvitsevat siirtymässään. Vasta tämän jälkeen ne voivat uudelleenkouluttaa työntekijöitään ja palkata uusia. Tällainen prosessi ei tapahdu hetkessä. Kyse on vuosia kestävästä asteittaisesta muutoksesta, jolla varmistetaan mahdollisimman pienet haitat sekä yritykselle että työntekijöille. 

Esimerkiksi Nesteellä siirtyminen raakaöljyn jalostuksesta uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon alkoi jo 1990-luvulla. Tällöin käynnistettiin asteittainen rakennustyö, jolla hankittiin tarvittava osaaminen uusiutuvien tuotteiden liiketoiminnan kasvattamiseen tulevina vuosikymmeninä. Uusiutuvien raaka-aineiden – niin yhdyskuntajätteen kuin käytetyn ruokaöljynkin – saatavuuden varmistaminen on täysin erilainen haaste kuin fossiilisen öljyn. Raaka-aineet ovat erilaisia kemialliselta koostumukseltaan, ja lisäksi arvoketjut, T&K-polut ja tuotantopaikat eroavat toisistaan. Kaikki tämä vaikuttaa Nesteellä tarjolla oleviin työpaikkoihin ja työuriin ja on otettava huomioon, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen siirtymä kaikille Nesteellä työskenteleville.

Oikeudenmukainen siirtymä tekee hyvää liiketoiminnalle

Kun oikeudenmukaisen siirtymän periaatteita sovelletaan omaan liiketoimintaan, kyse ei ole vain siitä, että toimitaan oikein. Robins väittää, että se on myös hyväksi liiketoiminnalle. Hän lisää: ”Pitää päästä eroon turhasta vastakkainasettelusta ympäristö- ja yhteiskunnallisten kysymysten välillä, ja se on myös todella fiksu teko. Yritysten on kerrytettävä inhimillistä ja sosiaalista pääomaa voidakseen kehittää uusia vihreitä liiketoimintamalleja.”

World Business Council for Sustainable Development -järjestön Business Commission to Tackle Inequality -yhteenliittymä on julkaissut asiasta raportin. Sen mukaan yritykset, jotka varmistavat, että nettonollasiirtymä tapahtuu oikeudenmukaisesti, voivat paremmin taata itselleen vakaan talouden ja työvoiman, parantaa tuottavuuttaan ja innovointikykyään sekä vahvistaa toimintansa hyväksyttävyyttä yhteiskunnassa.

Esimerkiksi Neste on palkannut tuhansia ihmisiä kolmen viime vuoden aikana, ja Norjaman mukaan ”uudet työntekijät kertovat usein, että yrityksen siirtymävaihe ja sitoumuksemme vastuullisuuteen innostivat heitä hakemaan töitä yrityksestä”. 

”Nesteen kokonaisvaltaisessa vastuullisuusvisiossa kiinnitetään huomiota sekä ympäristö- että yhteiskunnallisiin näkökohtiin. Esimerkkinä on ihmisoikeusvisiomme, jonka tavoitteena on luoda vuoteen 2030 mennessä tasavertaisempi ja osallistavampi arvoketju, jossa kaikilla on ihmisarvoinen työ.”

Oikeudenmukainen siirtymä: tätä kannattaa seurata

World Benchmarking Alliancen mukaan hyvin harvat yritykset suoriutuvat tällä hetkellä hyvin oikeudenmukaisesta siirtymästä. Robinsin mielestä muutos voi kuitenkin tulla nopeasti: ”Uskon, että omaksumiskäyrästä voi tulla melko jyrkkä.” 

”Yritysten ei tarvitse keksiä hyviä käytäntöjä vaan vain soveltaa niitä. Oikeudenmukainen siirtymä on paljon keskeisemmällä sijalla maailmanlaajuisissa ilmastokeskusteluissa etenkin nyt Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen jälkeen, ja yritykset ovat tietoisia siitä.”

Tosiasiassa oikeudenmukaisessa siirtymässä onnistuminen ei ole vaihtoehto, jonka voi halutessaan valita. Jos siirtymää ei tehdä oikeudenmukaisesti eikä luoda ratkaisuja, joiden avulla kaikki pääsevät määränpäähän, ei ole mahdollista lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia tehokkaasti tai hyödyntää mahdollisuuksia, joita nettonollayhteiskuntaan siirtyminen tuo mukanaan.

Jos taas onnistumme, palkinto on huikea: elinvoimaisempi maapallo lapsillemme – ja vielä sellainen, jossa työpaikat ja yritykset ovat kestävästi vastuullisia ja jossa ketään ei jätetä jälkeen muista.