Pohjoismaiden pääkaupunkien ilmastotavoitteet avaavat yrityksille mahdollisuuksia kasvuun ja innovaatioihin
Pohjoismaisten pääkaupunkien hiilineutraaliustavoitteet poikkeavat toisistaan, mutta suunta on sama. Energia-, kiinteistö- ja logistiikka-alan asiantuntijat kertovat näkemyksiään siitä, millaisia innovaatioita tulevaisuuden kaupunkeihin tarvitaan, jotta kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.
Pohjoismaisista pääkaupungeista Helsinki pyrkii olemaan hiilineutraali vuonna 2030 ja Tukholma 2040. Kööpenhamina joutui syksyllä 2022 luopumaan kunnianhimoisesta tavoitteestaan olla hiilineutraali vuonna 2025, kun paikallisen jäte-energialaitoksen hiilidioksidin talteenoton kehittäminen ei päässyt osaksi tähän liittyvää kansallista rahoitusta. Oslon tavoite on saada vähennettyä hiilidioksidipäästöjä 95 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Pohjoismaisten pääkaupunkien hiilidioksidipäästöt vertailussa. Lähde: Zenodo.org, 2018.
Ilmastotoimien myötä uusille innovaatioille on nyt tilausta. Tämä tarjoaa samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
– Yritysten asiakkaat ja kansalaiset odottavat toimijoilta hiilineutraaliutta. Jos et pysty vastaamaan odotuksiin, tulet häviämään kilpailussa, sanoo Nordic Energy Researchin senior advisor Svend Søyland.
Nordic Energy Research on Oslossa päämajaansa pitävä Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen yhteistyöfoorumi energiatutkimuksen ja -käytäntöjen kehittämiseksi.
Søylandin mukaan pääkaupunkien tulee johtaa yritysmaailmaa esimerkillä. Yhteistyöprojektit logistiikan ja rakentamisen saralla tulisi kaupunkien osalta tehdä sellaisten yritysten kanssa, jotka tarjoavat ratkaisuja hiilineutraaliustavoitteisiin.
Søylandin visioissa siintävät ajatukset tietulleista, joissa sähköisillä kulkuneuvoilla saa alennusta, logistiikkakeskuksista, joista toimitusketjun viimeinen osuus kuljetaan päästöttömästi ja kaupungissa toimivilta taksiyrityksiltä vaadittavista päästöttömistä autoista.
Logistiikan innovaatioista saadaan uusia työpaikkoja
Yksi vihreän siirtymän etulinjassa kulkevista yrityksistä on logistiikka-alan pohjoismainen toimija PostNord. Yhtiöllä on hyvin kunnianhimoinen vastuullisuusagenda, ja se on ollut mukana esimerkiksi Joutsen-merkkinä tunnetun Pohjoismaisen ympäristömerkin toiminnassa luomassa standardeja verkkokaupan logistiikalle.
– Monet asiat tulevat muuttumaan, ja ne vaikuttavat laajasti koko yhteiskuntaan, sanoo PostNordin kehitysjohtaja Egil Møller Nielsen.
– Jos katsomme 10 vuotta taaksepäin, meillä oli käytössä vain fossiilinen diesel. Muutama vuosi sitten aloimme käyttää uusiutuvaa dieseliä. Uskon, että tulevaisuudessa ei tule olemaan vain yhtä energianlähdettä, vaan todennäköisesti tulemme käyttämään uusiutuvaa dieseliä, biokaasua, sähköä ja myös polttokennoteknologiaa, Møller Nielsen jatkaa.
Hänen mukaansa energiamuodot tulevat olemaan huomattavasti monipuolisempia kuin aiemmin, mikä kasvattaa tarvetta innovaatioille ja tuoreille ajatuksille. Energiantuotannon lisäksi tarvetta uusille avauksille on myös jakelussa ja varastointoinnissa.
– Uudet innovaatiot tulevat tarjoamaan uusia mahdollisuuksia ja työpaikkoja.
Møller Nielsenin mukaan isoissa kaupungeissa katse tulee kääntää kaupunkilogistiikkaan. On varmistettava, että kaupunkiin ajavat tavarankuljetusautot ovat täynnä, eivät puolillaan.
Samoilla linjoilla on myös Søyland.
– Osa hiilineutraaliutta on myös liikenteen määrän vähentäminen. Autojen yhteiskäyttöä voitaisiin edistää, samoin MaaS-liikennepalveluita, Søyland sanoo.
MaaS eli Mobility as a Service on palvelukonsepti, jossa saman sovelluksen avulla voisi saada käyttöönsä julkisen liikenteen ja yksityisten tarjoamat vähähiiliset kuljetuspalvelut, kuten yhteiskäyttöautot tai polkupyörät.
Møller Nielsen huomauttaa, että suurin osa kaupunkiin ajavista autoista pitää sisällään vain yhden ihmisen, vaikka tilaa olisi viidelle.
– Julkista liikennettä ja infrastruktuuria olisi myös kehitettävä. Meillä ei ole vielä hyviä kaupunkilogistisia ratkaisuja. Pitää saada laajempi perspektiivi kaupungin virrasta – autoista ja ihmisistä, Møller Nielsen lisää.
Ilmastoselvitys muuttaa rakennustyömaita
Logistiikan vihreästä siirtymästä puhutaan paljon, mutta entä ne kaikki rakennukset, joissa ihmiset asuvat ja tekevät töitä? Miten rakentaminen on mukana päästövähennystalkoissa?
– Kehitys on oikean suuntaista, mutta usein valitettavan hidasta, toteaa kiinteistöalalla toimivan NREPin kestävän teknologian johtaja Victor Holmqvist.
Verrattain konservatiivisella rakennuspuolella riittää vielä tekemistä vähähiilisyyden osalta, mutta suunta on NREPin kestävän teknologian johtajan Victor Holmqvist mukaan oikea. Kehitystä ei voi pysäyttää, ja vähähiilisen rakentamisen vaatimuksia on tulossa EU-direktiivitasolle sekä kansalliseen lainsäädäntöön.
– Rakennusliikkeille on kilpailuetu osata nämä asiat ajoissa, ennen kuin rakennuslakiin suunniteltu ilmastoselvitys tulee voimaan.
Ilmastoselvityksessä kerrotaan rakennushankkeen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Sen on määrä tulla voimaan Suomessa vuoden 2024 alusta.
Holmqvistin mukaan nykyrakentamisessa vähähiilisyys on merkittävä tekijä, mutta laatuun ja viihtyisyyteen eli rakennuksen toimivuuteen pitää edelleen kiinnittää huomiota.
Hänen mukaansa rakennusten energiatehokkuus oli aikanaan ”tosi iso sana”. Nykyisin se myös osataan. Tällä hetkellä kiinteistöjen vähähiilisyys on samassa pisteessä kuin energiatehokkuus oli kymmenen vuotta sitten.
– Samaan aikaan, kun tuijotetaan hiilijalanjälkeä, ei pidä unohtaa, että kaupungistuminen jatkuu. Emme ole rakentamassa rakennuksia siksi, että ne olisivat vähähiilisiä tai energiatehokkaita, vaan siksi että niille on jotain käyttöä, Holmqvist sanoo.
Holmqvist sanoo, että energiatehokkuuden osalta tehtiin aikanaan se virhe, että tuijotettiin vain sitä ja unohdettiin esimerkiksi sisäilma, sopiva lämpötila tai terveelliset rakenteet.
Nordic Energy Researchin Søyland kertoo, että Oslossa kaupungin vaatimus rakennustyömaiden urakoitsijoille on jo nykyisin, että koneiden tulee olla joko sähköisiä tai uusiutuvilla polttoaineilla toimivia. Myös Helsinki on sitoutunut vapaaehtoiseen päästöttömien työmaiden Green Deal -sopimukseen, joka asettaa reunaehtoja käyttövoimille.
– Rakennustyömaiden hankinnoissa voisi inspiroida yhtiöitä innovoimaan uudenlaisia työkaluja ja -tapoja. Se loisi uusia markkinoita, Søyland sanoo.
Hiilidioksidipäästöt per asukas Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa 1990–2021. Lähde: EDGAR - Emissions Database for Global Atmospheric Research
”Perinteisen betonin korvaamiseksi pitää keksiä ratkaisuja”
NREPin kestävän teknologian johtajan Victor Holmqvistin omaan työnkuvaan kuuluu löytää uusia teknologioita, joilla rakennusten vähähiilisyyttä voidaan edistää. Ja sillä saralla tekemistä riittää.
Koko maailman hiilidioksidipäästöistä seitsemän prosenttia tulee arvioiden mukaan sementistä, joka on betonin sidosaine. Betonia valmistetaan yli neljä miljardia tonnia vuodessa. Maailman betonijärjestö GCCA uskoo määrä yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.
– Tuotekehittäjille ja valmistajille vähähiiliset tuotteet ovat valtava potentiaali. Perinteisen betonin vähähiilisemmät vaihtoehdot pitää saada markkinoille. Puurakentamiseen on aiemmin keskitytty paljon, koska siinä hiilijalanjälki on pienempi ja puu myös sitoo hiiltä paljon. Mutta ei voida nojata pelkästään yhteen ratkaisuun. Pitää saada betonituote parempaan pisteeseen, Holmqvist sanoo.
Hänen mukaansa rakennuspuolella on ”tosi isot mahdollisuudet tuotekehittäjille ja innovaatioille”.
– Skaalautuvuus on tärkeintä. Ei riitä, että saadaan yksi kestävä ja hieno rakennus jonnekin ja kaikki muut ovat huonoja.
Rakennuspuolella Møller Nielsen näkee toimitilojen energiatehokkuuden tärkeänä osana myös PostNordin vastuullisuutta.
– Pitää katsoa, miten energiatehokkuutta voidaan lisätä esimerkiksi eristämällä ja lämpöpumpuilla. Vastuullisen energianlähteen lisäksi on myös tarkasteltava, miten voimme käyttää vähemmän energiaa.
Näin rakennetaan vastuullinen kaupunki
Entä miten rakennetaan vastuullinen kaupunki?
Søylandin mukaan tässä on syytä katsoa ennen kaikkea päättäjien suuntaan, sillä kehitys vaatii pitkäaikaista ennustettavuutta.
– Tarvitaan rohkeita poliitikkoja, jotka katsovat yli vaalikauden. Lisäksi pitää olla yleinen tuki ja ymmärrys kestävän kaupungin tarpeelle. Tarvitaan paljon tietoa ja rohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat kokeilla uusia lähestymistapoja, Søyland listaa.
Holmqvistin mielestä energiaratkaisut pitäisi miettiä jo kaavoitusvaiheessa.
– Ei pelkästään sijoiteta laatikkoa ja nurmikoita, vaan voitaisiin miettiä vaikkapa sitä, että onko kaupan jäähdytysjärjestelmän hukkalämmöllä mahdollista lämmittää viereistä asuintaloa? Asioita voitaisiin yhteensovittaa.
Ja tietysti liikenteen pitää olla järkevää ja päästötöntä.
– Meidän tulee keksiä ratkaisut yhdessä, jotta kaupungeista saadaan vastuullisempia paikkoja meille kaikille asua, PostNordin Møller Nielsen tiivistää.
