Mitä mobiilimaksamiselle kuuluu nyt ‒ ja missä olemme 5 vuoden päästä?
Noin vuosi sitten kirjoitin siitä, miten mobiilimaksamisen nopea evoluutio näkyy myös liikenteessä, ja miten etenkin Pohjoismaissa kehitys on ollut nopeaa. Erilaiset mobiililompakot ovat nousseet entistä suurempaan rooliin kuluttajien välisissä rahansiirroissa ja verkko-ostoksissa. Myös uudet tavat käyttää perinteisiä debit- ja credit-kortteja ovat vahvassa nousussa, kun yhä useampi pankki tarjoaa Apple Payn ja Google Payn kaltaisia ratkaisuja.
Kulunut koronavuosi on kiihdyttänyt mobiilimaksamisen suosiota vauhdilla, mikä nousi esille myös viime syyskuussa teettämästämme kyselystä* tuhannelle suomalaiselle. Mobiilimaksutapaa käyttävistä vastaajista yli neljäsosa kertoi koronatilanteen vaikuttaneen joko merkittävästi tai jonkin verran useammin puhelimen valitsemiseen ensisijaisena maksutapana. Myös globaali maksamisen tutkimus** kertoi tuolloin, että digitaalisten maksukanavien käyttö on koronatilanteen vuoksi kasvanut jopa 53 %.
Mitä PSD2 on tehnyt mobiililompakoille?
Euroopan Unionin toisen maksupalveludirektiivin eli tuttavallisemmin PSD2:n vaatimus vahvasta tunnistautumisesta sähköisissä maksutapahtumissa astui voimaan syyskuussa 2019. Sääntelyn taustalla on tavoite parantaa sähköisten maksujen turvallisuutta estämällä verkossa tapahtuvia petoksia. Vaikka sääntely astui de jure voimaan 2019, sitä ei käytännössä vaadittu finanssialalta ja de facto sitä on seurattu vasta 2021 alusta lähtien.
Direktiivin myötä asiakkaalta vaaditaan pääsääntöisesti tunnistautuminen pankkitunnuksilla. Tämä koskee verkon lisäksi myös muita sähköisiä maksuja, joissa fyysistä korttia ei käytetä kuten mobiilisovelluksia. Poikkeuksia direktiivi sallii useampia, mutta finanssialan toimijat tukevat yleisesti vasta seuraavia: 1.) alle 30 euron ostot, 2.) kauppiaan käynnistämä transaktio, esimerkiksi kk-maksut, 3.) EU:n ulkopuoliset kauppiaat.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Asiakas, joka on lisännyt mobiililompakkoonsa maksukortin ja siinä vaiheessa tehnyt vahvan tunnistautumisen (Strong Customer Authentication, SCA), joutuu nyt tekemään sen jopa jokaisen ostotapahtuman yhteydessä, mikä hankaloittaa mobiililompakolla maksamista.
Tällaisia lompakoita on monia yleiskäyttöisiä kuten Mobile Pay tai Pivo. Haaste koskee myös muiden kauppiaiden mobiilisovelluksia kuten Neste-äppiä ja taksiyhtiöiden sovelluksia, joissa veloitus on hyvin usein yli 30 euroa.
PSD2 loves Apple Pay
Applen laitteita suosivilla on jo joitakin vuosia ollut mahdollisuus käyttää puhelinta ja älykelloa helppona maksuvälineenä lähimaksua tukevissa päätteissä. Apple Payn avulla myös äpeissä voi maksaa turvallisesti Apple Walletiin tallennetulla maksukortilla ilman erillistä vahvaa tunnistautumista tai korttitietojen syöttämistä äppiin. Apple Pay vaatii tuen asiakkaan pankilta, mikä Suomessa tarkoittaa jo valtaosaa korteista.
Viimeisten isojen pankkien Apple Pay -tuen ajankohta ei liene sattumaa, sillä se tarjoaa loppukäyttäjälle helpon ja nopean vaihtoehdon PSD2:n tuomalle tunnistautumishaasteelle.
Toimme Apple Payn Neste-äppiin maaliskuussa 2021. Apple Payn vahvuus näkyy helpossa käyttöönotossa ja sen osuus debit- tai credit-kortilla maksavista Apple-käyttäjistä hipoo jo puolta. Uusista Neste-äpin käyttäjistä jo valtaosa ottaa Apple Payn käyttöön heti.
Google tarjoaa Android-käyttäjille omaa Google Pay -palvelua. Googlen tuki suomalaisten pankkien osalta on hieman Applea heikompi, eikä se ole käyttäjien keskuudessa lyönyt yhtä vahvasti läpi. Ei kuitenkaan liene kaukaa haettu ajatus, että sen suosio kasvaisi lähivuosina ja teemme itsekin töitä sen eteen, että Android-laitteisiin saadaan uusia maksamisen vaihtoehtoja.
Miten maksamme ostoksia 5 vuoden päästä?
Maksamisen tavat ovat muuttuneet radikaalisti digitalisaation myötä ja teknologiasyklit lyhenevät entisestään. Käteinen raha oli vallitseva standardi satoja vuosia, maksukortit ovat pitäneet pintansa joitakin vuosikymmeniä ja mobiililompakot ovat nousseet tärkeään asemaan jo muutamassa vuodessa.
Seuraava murros on aina vaikeasti ennustettavissa, mutta odotettavissa on, että uudet maksutavat otetaan helpommin ja nopeammin vastaan teknologian kehittyessä. Käyttäjät ovat jo tottuneet monen eri maksutavan käyttöön; mitä helpompi tapa, sitä pienempi kynnys vaihtaa.
Aasiasta lähtenyt ja sittemmin Etelä-Amerikkaan levinnyt Super App -malli, jossa maksuvälineet, markkinapaikat, pankit, sosiaaliset mediat, viihde ja muut toiminnot sulautuvat yhteen äppiin, jatkaa kasvuaan. Vielä ei kuitenkaan ole näkyvissä merkkejä siitä, että malli saisi jalansijaa Euroopan tai Pohjois-Amerikan markkinoilta.
Myös PSD2 tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia maksamiseen. Esimerkiksi “SEPA instant” mahdollistaa sekuntien sisällä tilisiirrot SEPA-alueella. Käytännössä tämä mahdollistaa huimasti nopeamman tilityksen verrattuna perinteisiin kortteihin. Malli tuo kustannussäästöjä kauppiaille ja on etenkin pienimarginaalisille aloille tervetullut muutos.
Biometristen tunnisteiden, kuten kasvojen, kautta tapahtuvista läpinäkyvistä maksuista on puhuttu paljon viime vuosina, mutta suosio on edelleen laimeaa. EU:n tiukka linja henkilötiedoissa ja ihmisten varovaisuus biometrisen tiedon luovuttamisessa osaltaan syövät kasvua.
Pohjimmiltaan maksukortteihin perustuvia välineitä ei myöskään pidä poissulkea. Aiemmin mainitut Apple ja Google Pay ovat merkittäviä pelureita ‒ puhelimen ja älykellon kautta tehtävät maksut toimivat jo lähes kaikkialla fyysisesti ja yleistyvät kovaa vauhtia myös äpeissä.
Nesteen asemilla tuetaan jo tänä päivänä hyvin laajaa maksuvälinekirjoa. Meillä voi maksaa perinteisillä debit-/credit -korteilla sekä Nesteen omilla korteilla, lähimaksulla mukaan lukien Apple Pay, Neste-äpillä sekä raskaaseen kalustoon asennettavalla ajoneuvon tunnistavalla Truck+ -järjestelmällä. Tulevaisuudessa päätään nostavat uudenlaiset maksutavat, joissa tärkeimpinä ominaisuuksina ovat maksun helppous ja nopeus.
Nesteen mobiilikortteja voi ehkä jatkossa käyttää paitsi äpissä myös täysin saumattomasti ajamalla asemalle ja nostamalla pistooli. Tästä lisää myöhemmin, stay tuned!
*) IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus toteutettiin valtakunnallisena kuluttajapaneelina aikavälillä 22.-30.9.2020. Kyselyyn vastasi valtakunnallisesti 1 000 suomalaista kuluttajaa.
**) Capgemini, World Payments Report 2020, vastaajamäärä 8 604 kuluttajaa globaalisti: https://worldpaymentsreport.com/
